”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.” ”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.” Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä […]
Henkilökohtainen budjetointi voisi olla yksi keino tarjota vammaisille henkilöille nykyistä yksilöllisempiä palveluita. Haastattelututkimuksen perusteella sen tavoitteet toteutuvat tällä hetkellä vaihtelevasti.
Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.
Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.
Kelassa on käynnissä merkittävä kokeiluhanke, jossa kehitetään kuntoutuspalveluiden järjestämistä palveluntuottajien rekisteröitymismenettelyllä. Palveluntuottajille tehtävän tutkimuksen mukaan suhtautuminen kokeiluun on varsin myönteistä.
”Kaikki työ on arvokasta” on yksi tapa tiivistää aktivointipolitiikan perusoletus. Tutkimuksessamme ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” haastatellut nuoret eivät jakaneet tätä oletusta. Miksi eivät?
Skenaariot yleisen asumistuen yksilöllistämisestä toisivat tuen piiriin satojatuhansia uusia kotitalouksia. Tukimenot kasvaisivat satoja miljoonia euroja. Yksilöllistäminen tasaisi tulonjakoa ja vähentäisi pienituloisuutta, mutta vaikutus olisi aika vähäinen.
Moniammatillisen palvelun työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta.
Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Keräsimme keväällä 2020 nuorten kirjoituksia korona-arjesta. Moni murehti, että elämän siirtymävaiheisiin liittyvät riitit jäivät väliin tai laimentuivat Teams-istunnoiksi. Vaikutukset heijastunevat pitkälle nuorten elämään.
Koronapandemia lisäsi sosiaaliturvan tarvetta. Kela maksoi sosiaaliturvaetuuksia 15,8 miljardia euroa vuonna 2020. Summa on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Tarkastelemme tässä blogissa muutamien toimeentuloa turvaavien etuuksien menojen kehitystä.
Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.
Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.
Toimijoiden välisellä kumppanuudella ja yhteistoiminnalla voidaan tukea asiakasta löytämään oma polku kohti työllistymiseen liittyviä tavoitteita. Omaohjaaja-toimintamalli mahdollistaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen asiakkaille.
Kelan ja kunnan korvaamien taksimatkojen yhdistely on mahdollista, mutta parhaiten yhdistely sujuu saman maksajatahon matkoilla. Yhdistely säästää, mutta toisaalta voi pidentää matka-aikaa ja matkan pituutta.
Vuoden 2020 Kaari-kyselyn perusteella kuntoutujat ovat useimmiten tyytyväisiä Kelan järjestämien kuntoutuspalvelujen asiakaslähtöisyyteen. Eroja kuitenkin havaittiin jonkin verran kuntoutuksen eri palvelulinjojen välillä. Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistuneet, sekä aikuisissa että lapsissa ja nuorissa, olivat muita kuntoutuspalveluita tyytyväisempiä. Kriittisimpiä olivat ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostajaa kohden laskettu keskimääräinen kuukausikulutus väheni näiden lääkkeiden korvaustason alentamisen jälkeen. Insuliinien kulutuksessa ei havaittu kasvua.
Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei […]
Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.
Kuntoutus tulee nähdä selkeänä keinona ikääntyneiden kotona asumisen politiikassa. Kela järjestää kuntoutusta yli 68-vuotiaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi, mutta hakijoiden määrissä on kuitenkin väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja.
