REKKU-kokeilussa kuntoutuspalveluiden tarjouskilpailu korvataan rekisteröitymismenettelyllä

Kelassa on käynnissä merkittävä kokeiluhanke, jossa kehitetään kuntoutuspalveluiden järjestämistä palveluntuottajien rekisteröitymismenettelyllä. Palveluntuottajille tehtävän tutkimuksen mukaan suhtautuminen kokeiluun on varsin myönteistä.

REKKU-kokeilussa Kela määrittelee kuntoutuspalvelua koskevan rekisteröitymisen ehdot ja hinnat. Nämä hyväksyttyään palveluntuottaja voi aiemman kilpailutusmenettelyn sijaan rekisteröityä Kelan palveluntuottajaksi.

Kokeiluun liittyy implementaatiotutkimus, jossa selvitetään rekisteröitymismenettelyn toimivuuteen, uusien palvelukuvausten mukaisten kuntoutusten toteutumiseen sekä kuntoutuksen hintaan ja markkinoihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimus on osa laajempaa Muutos II-hanketta, jossa tarkastellaan Kelan kuntoutuksen järjestämisen uudistuksia, kuten kuntoutukseen hakemisen uusia muotoja.

Kokeilussa mukana kaksi erityyppistä kuntoutusmuotoa

REKKU-tutkimuksen aineistoja kerätään monimenetelmällisesti ja eri toimijatahojen näkökulmia yhdistäen. Tutkimuksessa sovelletaan implementaatiotutkimuksen CFIR-viitekehystä. Siinä toimenpiteiden toteuttamista tarkastellaan kolmella tasolla: organisaatio ja hallinto, intervention toteuttajat ja asiakas (Damschroder ym. 2009.). REKKU-tutkimuksen toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) yhteistyössä Kelan tutkimuksen kanssa.

Rekisteröitymismenettelyn kokeilussa on mukana kaksi rakenteeltaan ja kohderyhmältään erilaista Kelan järjestämää kuntoutusmuotoa. Sydänkuntoutuskurssit on toteutettu jo pidempään moniammatillisena ja ryhmämuotoisena kokonaisuutena, joka sisältää kolme viiden päivän lähijaksoa. Sen sijaan uudessa Oma väylä -kuntoutuksessa, joka on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille joilla on autismikirjon tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, yhdistyvät nuorelle yksilöllisesti tarjottavat kuntoutuskäynnit ja ryhmätapaamiset.

Esitämme tässä havaintoja ensimmäisestä tiedonkeruusta, jossa selvitetään kuntoutuksen palvelutuottajien näkemyksiä rekisteröitymismenettelyn sopimusvaiheesta. Kun palveluntuottaja tekee sopimuksen palveluiden tuottamisesta Kelan kanssa, lähetetään heille sähköinen kysely.

Vastauksia on kertynyt maaliskuusta lähtien ja kertyy edelleen sitä mukaan, kun palveluntuottajat rekisteröityvät. Tutkimukseen osallistuminen on ollut aktiivista – lähes kaikki palvelutuottajat niin sydänkuntoutuksen kuin Oma väylä –kuntoutuksen osalta ovat vastanneet kyselyyn. Kyselyn aineisto on myös maantieteellisesti kattava.

Palvelutuottajia motivoivat sekä hinta että auttamishalu

Kyselyssä selvitimme palvelutuottajien motivaatiota rekisteröityä Kelan kuntoutuspalveluiden tuottajiksi. Syitä rekisteröitymiselle on useita. Yhdeksi kolmesta tärkeimmästä syystä vastaajat nimesivät useimmin kokemuksen ja asiantuntemuksen kohderyhmän kuntoutuksesta. Näin asiaa kuvattiin avovastauksessa: ”Oma Väylä on asiakasryhmälle tuloksellinen kuntoutusmalli. Palveluntuottaja voi käyttää sen toteuttamisessa ammatillista osaamistaan yksilöllisesti soveltaen.”

Tärkeäksi nostettiin myös kuntoutusmuotoon liittyviä tekijöitä, kuten sen sisältö ja odotetut vaikutukset. Moni nimesi syyksi sen, että kuntoutusmuoto sopii kuntoutusyrityksen palveluvalikkoon tai yksinkertaisesti sen, että rekisteröitymisen kriteerit täyttyivät. Myös selkeä hinnoittelu ja sopimusehdot motivoivat rekisteröitymään. Lisäksi kannustavaksi tekijäksi ilmaistiin halu olla mukana kehittämässä uudenlaista palvelujen hankinnan tapaa.

Oma väylä -kuntoutuksen palveluntuottajista moni kertoi rekisteröityneensä palveluntuottajana, koska kokee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamisen tärkeäksi ja uudenlaisen kuntoutusmuodon vastaavan asiakasryhmän tarpeisiin. Näin asian kiteytti eräs vastaaja: ”Nuorten tilanne yhteiskunnassa kaipaa joustavia palveluja; polarisaatiokehitys.”

Järjestelmä tökki mutta moni asia sujui, kokivat palvelutuottajat

Palveluntuottajat arvioivat, että rekisteröitymiseen liittyvät Kelan verkkosivut ja koulutusvideot ovat toimivia. Lähes kaikki pitivät niiden tarjoamaa tietoa riittävänä ja selkeästi ilmaistuna. Yleisesti ottaen myös rekisteröitymisprosessi ja sopimuksentekeminen koettiin vaivattomaksi ja sujuvaksi. ”Ei ollut työlästä kilpailutusta, vain rekisteröinti”, kuten eräs palvelutuottaja totesi. Ainoastaan sopimuksen saamiseen arvioitiin kuluneen liikaa aikaa.

Rekisteröitymismenettelyn kokeilun alkuvaiheessa Kelan järjestelmässä oli haasteita. Tästä muutama palveluntuottaja antoi kyselyssä palautetta. Verkkosivuille he toivoivat ajantasaista tietoa esimerkiksi katkoista järjestelmän toiminnassa sekä käsittelyn vaiheesta ja etenemistä.

Sydänkuntoutuskurssien palveluntuottajiksi rekisteröityneillä oli aiempaa kokemusta Kelan järjestämästä kuntoutuksesta. Ehkä tästä johtuen he eivät kaivanneet lisätietoja kuntoutuksen sisällöistä tai toteutuksesta. Oma väylä-kuntoutuksessa puolestaan merkittävä osa palveluntuottajia oli uusia toimijoita Kelan kuntoutuksessa, mikä myös osaltaan heijastui heidän vastauksiinsa. Osa Oma väylä -kuntoutuksen palveluntuottajista olisi kaivannut lisätietoa kuntoutuksen toteutuksesta, muun muassa tarkempia kuvauksia eri ammattilaisilta vaadittavista pätevyyksistä.

REKKU-tutkimuksen ensimmäiset tulokset antavat kaikkiaan varsin positiivisen kuvan rekisteröitymismenettelyn kokeilun ensimmäisistä vaiheista. Myös tutkimuksen roolia kommentoitiin myönteisesti: ”Mahdollisuus tuottaa tärkeää tietoa palvelun toimivuudesta”, yksi palveluntuottajista vastasi.

Riitta Seppänen-Järvelä
Tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: RiittaSJ

Maarit Karhula
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Twitter:MaaritEKarhula

Lue lisää:

Damschroder LJ, Aron DC, Keith RE, Kirsh SR, Alexander JA & Lowery JC. 2009. Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implementation Science 4:50