Psykiatrisista unihäiriöistä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on nelinkertaistunut vuodesta 2010. Unihäiriön perusteella saatu sairauspäiväraha on yleistynyt erityisesti vuoden 2018 jälkeen ja 35–54-vuotiailla naisilla. Taustalla vaikuttavat oletettavasti ainakin muun mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden lisääntyminen sekä paineiden kasvaminen työelämässä ja muilla elämän osa-alueilla.
Sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma erityisesti yhteiskunnan heikossa asemassa olevien hyvinvoinnille. Alikäytölle on monia syitä ja Kelan prosesseissa on useita kohtia, jossa alikäyttöä voi esiintyä. Sairauspäivärahan alikäyttöön vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, joiden kohdalla Kelan ja muiden toimijoiden pitäisi voida joustaa asiakkaan hyväksi.
Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.
Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Koronavirusepidemian jatkuessa on alettu kantaa huolta akuutin infektion jälkeen ilmenevästä pitkäkestoisesta COVID-19-taudista eli long covidista. Sen on epäilty vaikuttavan jatkossa merkittävässä määrin työikäistenkin toimintakykyyn. Toistaiseksi pitkäkestoinen COVID-19 ei kuitenkaan juuri näy Kelan maksamissa sairauspäivärahoissa.
Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Vuonna 2020 sairauspoissaolot kuitenkin kääntyivät laskuun, ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Sairausryhmien välillä on kuitenkin eroja. Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien kasvu jatkui edelleen.
Sairausajan sosiaaliturvan merkitys on koronaepidemian aikana korostunut. Kelan sairauspäivärahaetuuksilla korvataan myös yrittäjille sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä. YEL-vakuutetulle yrittäjälle voidaan maksaa päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien poissaolokaudet ovat verrattain pitkiä.
Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy vuosittain tuhansilla suomalaisilla. Tuore tutkimus osoittaa, että enimmäisajan täyttyminen ennakoi valtaosalla vähintään osittaista työkyvyn menettämistä vuosien ajaksi. Tästä kertovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja uusien sairauspäivärahakausien yleisyys. Samoin työttömyyskausien yleisyys ja ansiotyön harvinaisuus enimmäisajan täyttymisen jälkeen kertovat, että täyden työkyvyn palautuminen on harvinaista.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Korvattujen sairauspoissaolojen kestot ja päivärahojen keskimääräinen korvaustaso vaihtelevat alueittain. Siten sairauspäivärahakorvausten kustannuksissa on suuria alue-eroja. Maakunnittain tarkasteltuna sairauspäivärahakausien kustannukset olivat henkilöä kohden vuonna 2019 pienimmät Uudellamaalla ja suurimmat pohjoisemmassa Suomessa.
Koronaviruspandemia alkaa vähitellen näkyä myös Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Varsinaisessa sairauspäivärahassa tartunnat eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri näy, sillä tartuntatautipäiväraha on epidemiakaudella karanteeniin määrättyjen työkyvyttömien henkilöiden ansionmenetyksiä korvaava etuus. Hakemus- ja käsittelyviiveistä johtuen sairauspäivärahaetuuksien tietoja ei voi hyödyntää akuuttiin päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan.
Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.
Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin sairauspäivärahan peruste. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yli kolme neljäsosaa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä.
Sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä sairauspoissaoloja on eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa ammattiasemien väliset erot ovat suuret. Sen sijaan mielenterveyden häiriöissä erot ovat pienet.
Naisilla tulisi panostaa erityisesti sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn, kun taas miehillä tulisi painottaa toimia työhön paluun nopeuttamiseksi.
Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolokausia alkoi vuonna 2017 noin 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä, naisilla jyrkempänä kuin miehillä. Suurin osa kasvusta aiheutui masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä.
Sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot ovat kääntyneet taas kasvuun. Viime vuoden kasvu johtui mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäivärahakausien yleistymisestä.
Sairauspoissaolot ovat yhteydessä taloussuhdanteisiin. Työttömyysasteen laskiessa sairauspoissaolot yleistyvät; työttömyysasteen noustessa ne vähenevät.
- 1
- 2
