Korvattujen sairauspoissaolojen kestot ja päivärahojen keskimääräinen korvaustaso vaihtelevat alueittain. Siten sairauspäivärahakorvausten kustannuksissa on suuria alue-eroja. Maakunnittain tarkasteltuna sairauspäivärahakausien kustannukset olivat henkilöä kohden vuonna 2019 pienimmät Uudellamaalla ja suurimmat pohjoisemmassa Suomessa.


Koronaviruspandemia alkaa vähitellen näkyä myös Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Varsinaisessa sairauspäivärahassa tartunnat eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri näy, sillä tartuntatautipäiväraha on epidemiakaudella karanteeniin määrättyjen työkyvyttömien henkilöiden ansionmenetyksiä korvaava etuus. Hakemus- ja käsittelyviiveistä johtuen sairauspäivärahaetuuksien tietoja ei voi hyödyntää akuuttiin päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan.


Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. 


Sairauspäivärahalla korvattuja pitkiä sairauspoissaoloja on eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa ammattiasemien väliset erot ovat suuret. Sen sijaan mielenterveyden häiriöissä erot ovat pienet.


Äskettäin julkaistussa indikaattoriraportissa koottiin yhteen viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten terveydentilassa ja terveyteen liittyvissä etuuksissa. Kuten tiedetään, väestön elinikä pidentyy jatkuvasti eikä lopullista rajaa tälle kehitykselle ole toistaiseksi pystytty osoittamaan. Viime vuosikymmeninä suomalaisten keskimääräisen eliniän piteneminen on liittynyt etenkin sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen, mikä puolestaan johtuu pitkälti elintapojen myönteisestä kehityksestä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten […]