Kahdenkymmenen vuoden aikana sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on tuplaantunut. Sosiaaliturvan uudistamistyössä tulee edistää pitkäaikaisesti sairaiden ja osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia osallistua opiskeluun, kuntoutukseen ja työelämään.   Olemme tutkineet ja seuranneet nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtunutta kehitystä 20 vuoden aikana. Sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet, ts. työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat, ovat osittain korvanneet toisiaan erityisesti nuorilla. Aiemmat tarkastelut […]


Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Kelan tutkijat äänestivät, mitkä sosiaaliturvauudistukset ovat olleet Suomelle kaikkein merkittävimmät.   Tässä sarjassa esittelemme nämä 10 uudistusta ja pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan.   1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Lue lisää    2. Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä Vuonna 1937 […]


100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi tutkijamme valitsivat maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Niistä ensimmäinen on vuoden 1922 köyhäinhoitolaki, joka velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle.   Juuri itsenäistynyt Suomi oli 1920-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa. Lapsikuolleisuus oli suurta ja elinajanodote alhainen. Sairaus tai vanhuus tarkoitti monelle köyhyyttä. Tuohon aikaan […]


Näyttää siltä, että rinnakkaistuontien liittäminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään ei juuri ole innostanut valmistajia hintakilpailuun.   Rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakelulääkkeet [1] tulivat viitehintajärjestelmän piiriin tämän vuoden huhtikuusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä hintakilpailua alkuperäisvalmisteiden patenttisuojan alaisilla markkinoilla. Se on osa hallituksen esittämää 134 miljoonan euron säästöpakettia lääkekorvausmenoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, onko rinnakkaistuontien liittäminen viitehintajärjestelmään innostanut valmistajia hintakilpailuun. Heinäkuun alussa […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]


Ulosottoon päätyi vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 %. Lain mukaan maksua voidaan alentaa, jos asiakkaalla ei ole siihen varaa.   Ulosottoon tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on huolestuttavan suuri. Viime vuonna kaikkien vireille tulleiden ulosottoasioiden lukumäärä oli 2,7 miljoonaa. Niistä yli 14 % koostui […]


Mikrosimulointi on etevä työkalu lainsäädäntömuutosten arvioinnissa. Suomessa simulointityökalut ovat keskittyneet mittaamaan staattisia eli välittömiä vaikutuksia. Nyt julkaistu laskelma vuoden 2017 alussa tehdystä työttömyysturvan keston leikkauksesta on esimerkki siitä, miten dynaamisten eli käyttäytymisvaikutusten huomiointi voi muuttaa arviota merkittävästi.   Perinteisesti Suomessa on keskitytty arvioimaan lainsäädäntömuutosten staattisia vaikutuksia julkistalouteen ja eriarvoisuuteen. Näissä arvioissa oletetaan, että ihmisten käyttäytyminen […]


Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi.   On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]


Pentti Linkolan ajatuksia karsastaa moni, syystäkin. Silti huolta väestönkasvun seurauksista ei voi sivuuttaa.   Viime viikolla ilmestyi toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkolasta. Teosta on luonnehdittu vuoden kirjalliseksi tapaukseksi. Kirja poiki heti julkistamisen jälkeen myös joukon Linkolan ajattelua ruotivia lehtikirjoituksia. Sosiaaliturvan tutkijat ovat tarttuneet hänen teksteihinsä harvoin, vaikka Linkolan puheissa ja teksteissä väestökysymys, yhteiskuntasuunnittelu, […]


Kela maksaa vuosittain joitakin tuhansia opintolainoja pankeille lainanottajan maksuvaikeuksien vuoksi.   Elokuun 2017 alussa opintotukijärjestelmä koki myllerryksen, jossa lainan osuutta opiskelijoiden tuesta kasvatettiin. Valtion takaamaa opintolainaa mainostetaan opiskelijoille joustavana ja edullisena lainana. Sen korot ovat alhaiset, ja lainaan voi liittyä myös opintolainavähennys tai opintolainahyvitys, joka riippuu opintojen aloitusajankohdasta, valmistumisajasta ja lainan suuruudesta . Lisäksi pienituloisten […]


Nuorten palveluita ja etuuksia on uudistettava heidän tarpeidensa ehdoilla.   Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli NEET-nuorten* määrä on Suomessa lisääntynyt huolestuttavasti. Teemme tuoreessa selvityksessä useita ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. Työelämästä syrjäytymisen syyt ovat moninaisia. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, kysymys ei ole nuorten laiskuudesta tai saamattomuudesta. Työllistymisen näkökulmasta […]


Eri maiden eläketurvan tasoa ei voi verrata yhdellä mittarilla.   Kelan tutkimuksen Kansaneläke 80 vuotta -seminaarissa (24.5. 2017) pohdiskelin Suomen kansaneläkkeen nykytilaa teemalla ”Kansaneläke on kattava, mutta onko se myöskin riittävä?” Vastaus oli mielestäni ilmeinen: kansaneläke ei ole riittävä. Jos kansaneläke olisi riittävä, niin vuonna 2011 voimaan tullutta takuueläkettä ei olisi tarvittu. Sain runsaasti palautetta esityksestäni, […]


Yli puolet Kelan takaisinperinnän asiakkaista on alle 35-vuotiaita. Useimmiten takaisin peritään asumistukea ja työttömyysturvaetuuksia. Takaisinperinnän aiheuttaa usein nopea muutos elämäntilanteessa.   Vuoden 2014 lopussa Kelan tekemää etuuksien takaisinperintää oli kesken 109 881 henkilöllä. [1] Suurimmalla osalla (81 %) oli kesken pelkästään etuuksien takaisinperintää. Lopuilta Kela peri samanaikaisesti myös valtiontakauksen perusteella lainanottajan puolesta maksamaansa opintolaina- eli takausvastuuvelkaa, elatusvelvollisuuden […]


According to the OECD, basic income (BI) is not an effective tool for reducing poverty. However, the outcome would depend on the model chosen for implementing a BI system, as well as the changes made in other parts of social protection.   The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) published in May a Policy […]


Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuoden 2016 alusta. Korvaustason aleneminen vaikutti kuitenkin vain vähän yksityissektorin lääkäripalveluiden, hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon käyttöön.   Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista on jo vuosia keskusteltu julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Kritiikki on kummunnut siitä, että yhteisesti rahoitettujen sairausvakuutuskorvausten on nähty tukevan erityisesti suurituloisimpien kansalaisten yksityispalveluiden käyttöä ja siten lisäävän terveydenhuollon eriarvoisuutta. Näitä […]


OECD:n mukaan perustulo ei ole tehokas lääke köyhyyteen. Lopputulos riippuisi kuitenkin sekä valittavasta perustulomallista että muuhun järjestelmään tehtävistä muutoksista.   Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi toukokuussa arvion perustulon mahdollisuuksista neljässä OECD-maassa, joista yksi on Suomi. Kela järjesti 16.6. seminaarin, jossa arvioinnin laatinut OECD:n ekonomisti Herwig Immervoll esitteli tutkimustaan ja pohti perustulon vahvuuksia ja […]


Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista asiakkaista kokee, että Kela on hoitanut toimeentulotukitehtävät huonommin kuin kunnat. Lähes yhtä moni arvioi Kelan suoriutuvan kuntia paremmin.   Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alussa kunnista Kelan hoidettavaksi. Siirron toteutuksen myötä lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät ja palvelu ruuhkautui. Lisäksi tehtyjen ratkaisujen laadussa on todettu olevan aiempaa enemmän puutteita. Asiakkaiden tekemät oikaisuvaatimukset ovat ruuhkauttaneet niiden […]