Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.
Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua oppilaitoksessa häntä kiinnostavan koulutusalan opintoihin. Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjoituksessa kuvataan, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia niiden hyödyt ovat olleet.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Elämme erilaisten kriisien yhteiskunnassa. Yksilötasolla nuorten masennus ja ahdistushäiriöt mutta myös neuropsykiatriset pulmat kuten ADHD ja autismikirjon häiriöt ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Samalla nykytalous esittäytyy sarjana kriisejä – niin finanssimaailmassa kuin myös ympäristön turmeltumisen näkökulmasta. Ilmastokeskustelun 17-vuotiaan supertähden Greta Thunbergin perheen kirjoittama kirja auttaa hahmottamaan sitä, miten nämä erilaiset nyky-yhteiskuntaa kohtaavat uhat näyttäytyvät tämän […]
Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen on yleispohjoismaalainen ja jopa yleismaailmallinen ilmiö. Nuoriin kohdistuu kilpailuyhteiskunnissa kasvavia paineita, joita ahdistava maailmantilanne kärjistää entisestään. Avuksi tarjotaan terapiaa, kuntoutusta tai lääkitystä. Entä jos katse suunnataan yhteiskuntaan?
Työelämän ulkopuolelle jäämisen taustalla on usein ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta. Huono-osaisuuden kierre on kuitenkin mahdollista katkaista.
Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos helpotti nuorten pääsyä kuntoutukseen. Vuonna 2018 toteutetussa Kelan kokeilussa yli 1 100 nuorta pääsi uuteen NUOTTI-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
Työttömät nuoret eivät ole passiivisia työnvieroksujia, vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat yhteiskunnan vallitsevat käytännöt. Onkin aika kysyä, miten nuoret itse kokevat elämänsä tänä ilmastonmuutoksen aikana.
Useimmilla nuorilla toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, eikä heidän tilanteestaan ole välttämättä syytä olla huolissaan. Perustoimeentulotukea saavien nuorten joukosta tulee tunnistaa paremmin ne nuoret, jotka tarvitsisivat palveluita.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.
Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeessa etsitään keinoja torjua koulupudokkuutta. Tuloksista haetaan tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten palveluiden kehittämiseen Kelassa.
Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Nuorten Kelan etuuksien käyttö heijastelee elämäntilanteiden muutoksia. Etuuksien käytössä näkyvät opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja perheen perustaminen. Sosiaaliturva vakuuttaa riskien varalta ja huolehtii sukupolvien välisistä tulonsiirroista.
Perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä toimeentuloturvaa koskevalle viranomaisyhteistyölle on aiempaa suurempi tarve. Pelkkä taloudellinen tuki ei ole aina riittävä apu nuorelle.
Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen. Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]
Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä. Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]
Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi. On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]
- 1
- 2