​Uusimmassa Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportissa oli ensimmäistä kertaa mukana nuorten NUOTTI-valmennus, ikääntyneiden IKKU-kurssit ja moniammatillinen yksilökuntotus. NUOTTI-valmennus kohensi nuorten ja IKKU-kurssit ikääntyneiden elämänlaatua. Lisäksi nuorten työ- ja opiskelukyky parani ja ikääntyneiden masennus väheni. Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa kuntoutustavoitteita saavutettiin hyvin.


Valtiovarainministeriö on esittänyt, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen kustannuksista voisi säästää edellyttämällä sairaus- tai vammadiagnoosia. Tämä ei toisi säästöjä vaan todennäköisesti lisäisi kustannuksia ja byrokratiaa, mikä viivästyttäisi nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja lisäisi syrjäytymistä. Käynnissä oleva rekisteritutkimus NUOTTI-valmennukseen ja muihin nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ohjautuneista nuorista tuottaa tietoa nuorten toimintakyvystä ja kuntoutustarpeesta jo lapsuudesta lähtien.


​Rekisteröitymismenettely on lähes kaikkien kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien mielestä sujuvampi tapa tuottaa Kelan kuntoutusta kuin tarjouskilpailu. Suurin osa palveluntarjoajista kokee pystyvänsä erottautumaan muista palveluntuottajista laatutekijöillä, mutta laadun markkinointi koetaan vaikeaksi.


Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi jälleen hieman vuonna 2022. Mielenterveyden häiriöiden kasvu näyttäisi kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen. Koronadiagnoosit näkyivät vuonna 2022 aiempaa selvemmin sairauspäivärahoissa. Olemme vuosittain seuranneet Kelan tutkimusblogissa sairauspäivärahaa saaneiden määrien ja osuuksien kehitystä eri sairausryhmissä. Tässä blogissa päivitämme seurantaa vuoteen 2022. Kelan tilastoimat sairauspäivärahaa saaneiden määrät on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevan työikäisen väestön […]


Lapset ja nuoret, jotka saavat mielenterveysdiagnoosin, käyttävät terveyspalveluita yleisemmin kuin muut saman ikäiset. Käyttö kasvaa jo ennen diagnoosia, mutta palautuu perusterveydenhuollossa kahden vuoden sisällä. Erikoissairaanhoidon käyttö sen sijaan jäi kohonneelle tasolle kahden vuoden seurannassa. Myös muiden palveluiden käyttö kasvoi. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa havaitsimme, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneet 5–15-vuotiaat lapset ja nuoret käyttivät enemmän […]


Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöksiä epäillään vuosittain summasta, joka vastaa alle promillea Kelan maksamien etuuksien määrästä. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä myös ihmisen tulotasoon.


Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.


Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia päätoimiseen opiskeluun ja siten kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Uudistuksen jälkeen useampi opiskelija nosti opintolainaa. Tavoiteajassa ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuudet kasvoivat.


Maahan muuttaneet henkilöt käyttävät Suomessa mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja harvemmin kuin muu väestö. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen haasteet liittyvät erityisesti sujuvaan kuntoutusprosessiin ja tulkkaukseen.


Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.


Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.


Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.


Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen. 


Moniammatillisen palvelun työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta.


Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.


Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.


Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.