Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.
Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.
Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.
Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen.
”Kaikki työ on arvokasta” on yksi tapa tiivistää aktivointipolitiikan perusoletus. Tutkimuksessamme ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” haastatellut nuoret eivät jakaneet tätä oletusta. Miksi eivät?
Moniammatillisen palvelun työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta.
Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Keräsimme keväällä 2020 nuorten kirjoituksia korona-arjesta. Moni murehti, että elämän siirtymävaiheisiin liittyvät riitit jäivät väliin tai laimentuivat Teams-istunnoiksi. Vaikutukset heijastunevat pitkälle nuorten elämään.
Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.
Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua oppilaitoksessa häntä kiinnostavan koulutusalan opintoihin. Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjoituksessa kuvataan, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia niiden hyödyt ovat olleet.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Elämme erilaisten kriisien yhteiskunnassa. Yksilötasolla nuorten masennus ja ahdistushäiriöt mutta myös neuropsykiatriset pulmat kuten ADHD ja autismikirjon häiriöt ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Samalla nykytalous esittäytyy sarjana kriisejä – niin finanssimaailmassa kuin myös ympäristön turmeltumisen näkökulmasta. Ilmastokeskustelun 17-vuotiaan supertähden Greta Thunbergin perheen kirjoittama kirja auttaa hahmottamaan sitä, miten nämä erilaiset nyky-yhteiskuntaa kohtaavat uhat näyttäytyvät tämän […]
Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen on yleispohjoismaalainen ja jopa yleismaailmallinen ilmiö. Nuoriin kohdistuu kilpailuyhteiskunnissa kasvavia paineita, joita ahdistava maailmantilanne kärjistää entisestään. Avuksi tarjotaan terapiaa, kuntoutusta tai lääkitystä. Entä jos katse suunnataan yhteiskuntaan?
Työelämän ulkopuolelle jäämisen taustalla on usein ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta. Huono-osaisuuden kierre on kuitenkin mahdollista katkaista.
Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos helpotti nuorten pääsyä kuntoutukseen. Vuonna 2018 toteutetussa Kelan kokeilussa yli 1 100 nuorta pääsi uuteen NUOTTI-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.
Työttömät nuoret eivät ole passiivisia työnvieroksujia, vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat yhteiskunnan vallitsevat käytännöt. Onkin aika kysyä, miten nuoret itse kokevat elämänsä tänä ilmastonmuutoksen aikana.
Useimmilla nuorilla toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, eikä heidän tilanteestaan ole välttämättä syytä olla huolissaan. Perustoimeentulotukea saavien nuorten joukosta tulee tunnistaa paremmin ne nuoret, jotka tarvitsisivat palveluita.
Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.
- 1
- 2