Feenikslintu on muinaisen Egyptin mytologiassa ja siitä johdetuissa taruissa myyttinen tulilintu. Se on muun muassa sitkeyden ja kuolemattomuuden vertauskuva. Olemme seuranneet Kela-korvauksen tarinaa vuosien ajan ja se tuo mieleen feeniksin tarinan: monta kertaa on yritetty nitistää, mutta nousee aina vain uudestaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus haastaa eri toimijoiden yhteistyösuhteet. Samalla muutoksessa on myös mahdollisuuksia kehittää palveluita vastaamaan paremmin niiden käyttäjien tarpeita. Kelan ja Vaasan yliopiston uusi tutkimushanke paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön.
Sosiaali- ja terveydenhuolto elää nyt merkittävän uudistuksen alkumetrejä. Hammashoidossa historiallinen uudistus tehtiin 20 vuotta sitten. Sittemmin vastuuta on siirretty suomalaisten hammashoidon kustannuksista valtiolta kunnille ja asiakkaille. Seuraavan hallituksen pitääkin ratkaista, miten hammashoitojärjestelmää ja sen rahoitusta kehitetään jatkossa.
Lapset ja nuoret, jotka saavat mielenterveysdiagnoosin, käyttävät terveyspalveluita yleisemmin kuin muut saman ikäiset. Käyttö kasvaa jo ennen diagnoosia, mutta palautuu perusterveydenhuollossa kahden vuoden sisällä. Erikoissairaanhoidon käyttö sen sijaan jäi kohonneelle tasolle kahden vuoden seurannassa. Myös muiden palveluiden käyttö kasvoi. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa havaitsimme, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneet 5–15-vuotiaat lapset ja nuoret käyttivät enemmän […]
Terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Silti, verrattuna vastaavaan väestöön, ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa tarkastelimme ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä ja vaikutusta avoterveyspalveluiden käyttöön. Vertasimme ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden ja kaltaistettujen verrokkien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä ennen kuntoutuksen […]
Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.
Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.
Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, vaikka myös työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään laajalti eri lääkeryhmistä. Lääkekustannuksista ja lääkekorvauksista vielä suurempi osa kohdistuu julkiselle sektorille.
Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Ammattiluokkien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä. Nämä erot eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiluokkaan kuuluvien ammattien välillä.
Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.
Yksityisten magneettikuvausten hintatietojen julkaiseminen laski kuvausten hintoja merkittävästi vuoden 2015 lopulla, osoittaa Kelan tutkimus. Yksityisten terveyspalvelujen hintakilpailua voidaan edistää julkaisemalla hintatietoja. Hintojen julkaisu ei kuitenkaan automaattisesti lisää kilpailua, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muun muassa hintojen vertailtavuuteen, markkinointiin sekä markkinoiden kilpailutilanteeseen.
Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.
Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.
Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja.
Sekä soten kokonaismenot että asukaskohtaiset menot vaihtelevat suuresti eri maakunnissa. Erot ovat niin suuret, että maakuntien välinen kustannusvertailu voi olla hyvin haastavaa.
Terveydenhuollossa henkilöstön osaaminen on ratkaisevan tärkeää. Siihen liittyvistä epäkohdista on pystyttävä puhumaan, etenkin sote-uudistuksen yhteydessä.
Suuri osa elämän pituuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole hoidettavissa terveydenhuollossa, vaan ne edellyttävät muita yhteiskunnan toimia.
Pohjoismainen terveystaloustieteen konferenssi antoi kattavan käsityksen siitä, mitä eri maiden terveystaloustieteilijät parhaillaan tutkivat.
- 1
- 2
