Sosiaali- ja terveydenhuolto elää nyt merkittävän uudistuksen alkumetrejä. Hammashoidossa historiallinen uudistus tehtiin 20 vuotta sitten. Sittemmin vastuuta on siirretty suomalaisten hammashoidon kustannuksista valtiolta kunnille ja asiakkaille. Seuraavan hallituksen pitääkin ratkaista, miten hammashoitojärjestelmää ja sen rahoitusta kehitetään jatkossa.
Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja.
Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.
Hammashoitopalveluiden käyttäjät ovat vahvasti polarisoituneet vain julkisen sektorin ja vain yksityisen sektorin käyttäjiin – harva käyttää molempien sektoreiden palveluita. Hammaslääkärissä käyminen kahden vuoden tarkastelussa oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. On epäselvää, mikä tulee olemaan yksityisen hammashoidon rooli suhteessa tulevaisuuden hyvinvointialueiden järjestämiin suun terveydenhuollon palveluihin.
Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.
Korvattujen sairauspoissaolojen kestot ja päivärahojen keskimääräinen korvaustaso vaihtelevat alueittain. Siten sairauspäivärahakorvausten kustannuksissa on suuria alue-eroja. Maakunnittain tarkasteltuna sairauspäivärahakausien kustannukset olivat henkilöä kohden vuonna 2019 pienimmät Uudellamaalla ja suurimmat pohjoisemmassa Suomessa.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia ollaan jälleen leikkaamassa. Korvausten osuus asiakkaan maksamista kustannuksista on nykyään melko pieni, ja siten korvausten merkitystä voi olla vaikea nähdä. Korvausten poistamisella olisi kuitenkin muitakin seurauksia kuin korvauseurojen säästyminen.
Sote-palveluiden rahoituksesta neljäsosa tulee muualta kuin kunnista, kun summataan kuntien ja Kelan sairausvakuutus sekä yksityinen rahoitus. Soten rahapuu auttaa hahmottamaan eri pöydillä rakennettavaa palapeliä. Selvää on se, että yksityisen rahoituksen rooli muuttuvassa sotessa jää vielä suureksi arvoitukseksi.
Kohuotsikoissa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on joko maailman paras tai Euroopan eriarvoisin. Kumpikin tulkinta vetää mutkat suoriksi. Järjestelmässä on ongelmakohtia, mutta monessa vertailussa se pärjää varsin hyvin.
Jos sote-uudistus olisi tehty osissa, olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä tuhoamatta kokonaisuutta peruuttamattomasti. Seuraukset ovat jo nyt olleet arvaamattomia.
Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia. Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]
Soten monikanavaisen rahoituksen saa näyttämään viidakolta, johon helposti eksyy. Onneksi kansalainen ei seuraa rahoituksen polkuja, vaan useimmiten tietää, mistä palvelunsa hakee. Toivomme, että rahoituksen poluista ovat kiinnostuneita erityisesti päättäjät. Jotta rahoituksen salat aukeaisivat vielä paremmin, teimme Soten rahapuun yhteistyössä Hahmota-yrityksen kanssa.
Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]
Kela järjestää ja rahoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisissä fysioterapiapalveluissa otettiin käyttöön asiakkaan valinnanvapaus virallisesti vuonna 2011. Tarkastelimme tuoreessa työpaperissa kyselytutkimuksella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakkaiden näkemyksiä valinnanvapaudesta.
Hesari uutisoi (28.04.2016) näyttävästi siitä, kuinka Kela-korvaus melko varmasti loppuu soten myötä. Viimeistä naulaa Kela-korvauksen arkkuun ei kuitenkaan ole vielä lyöty. Peruspalveluihin olisi tulossa valinnanvapausmalli, jonka toteutusta eri tahot pohtivat nyt kuumeisesti. Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän väliraportin perusteella voi päätellä, että sote-keskusmallit tuskin korvaisivat Kela-korvausjärjestelmää, vaan osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jatkaisi niiden käyttöä kuten […]
Sote-uudistuksen etenemisestä saadaan pian uutta tietoa. Rahoitusuudistuksessa jää myös tulevaisuudessa ratkaistavaksi se, mikä taho maksaa jatkossa omaishoidon palkkion: kunta, maakunta vai Kela? Kun sote-alueelle tulee järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi loogista jos palkkion maksaisi maakunta, mikäli palkkion maksatusta ei siirretä Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, mikä siis estää omaishoidon tuen maksatuksen […]
Sairausvakuutuksen matkakorvauksiin esitetään jälleen leikkauksia: yksittäisen matkan omavastuuta esitetään nostettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja vuotuista omavastuuta 272 eurosta 300 euroon, ks. hallituksen esityksen luonnos 29.9.2015. On hyvä tietää, millaisia ovat matkakorvausten suurkäyttäjät. Selvitin näitä tietoja rekistereistä. Matkakorvaukset jakautuvat hyvin epätasaisesti: se 5 % (n. 35 000 henkilöä) korvauksensaajista, joiden tekemistä matkoista maksetut korvaukset vuoden aikana olivat kaikkein suurimmat, […]
Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.
Sote tuli, ja sote meni. Tällä hallituskaudella asiaan ei saatu ratkaisua. Seuraavalla hallituskaudella on tarkoitus palata asiaan ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Pulma on vain se, että maailma muuttuu niin nopeasti, että tulevan hallituksen sote -uudistuksen reunaehdot ovat toisenlaiset kuin Katainen/Stubb -koalitioilla. Reunaehtojen muutokset rajaavat pois joitain vaihtoehtoja ja tekevät toisia vaihtoehtoja todennäköisemmiksi. Poliittisen saamattomuuden […]
- 1
- 2
