Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.


Ammattiryhmien välillä on eroja avosairaanhoidon käyntimäärissä eri sektoreiden välillä. Kaikissa ammattiryhmissä eniten käyntejä oli työterveyshuollossa. Niiden osuus kaikista käyntipäivistä kuitenkin vaihtelee ammattiryhmien välillä. Työterveyshuollon käyntejä oli vähän maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Käynnit julkisella sektorilla olivat yleisimpiä erikoistumattomilla työntekijöillä ja harvinaisimpia johtajilla, yksityisellä sektorilla päinvastoin.


Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.


Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.


Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.


Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.


Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.


Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.


Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.


Silmälääkärissäkäynti maksaa Uudellamaalla huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Hintavertailun kärjessä ovat Kauniainen, Espoo ja Helsinki, joissa silmälääkärissäkäynnistä peritty keskimääräinen maksu vuonna 2018 oli noin 120 euroa. Huomattavasti edullisempaa oli käydä silmälääkärillä Hämeenlinnassa, jossa se maksoi 85 euroa. Vastaavanlaisia alueellisia eroja oli muissakin lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen maksuissa. Nämä tiedot käyvät ilmi Kelan tilastoraportista Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt […]


Ulosottoon päätyi vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 %. Lain mukaan maksua voidaan alentaa, jos asiakkaalla ei ole siihen varaa.   Ulosottoon tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on huolestuttavan suuri. Viime vuonna kaikkien vireille tulleiden ulosottoasioiden lukumäärä oli 2,7 miljoonaa. Niistä yli 14 % koostui […]


Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia leikattiin merkittävästi vuoden 2016 alusta. Korvaustason aleneminen vaikutti kuitenkin vain vähän yksityissektorin lääkäripalveluiden, hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon käyttöön.   Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista on jo vuosia keskusteltu julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Kritiikki on kummunnut siitä, että yhteisesti rahoitettujen sairausvakuutuskorvausten on nähty tukevan erityisesti suurituloisimpien kansalaisten yksityispalveluiden käyttöä ja siten lisäävän terveydenhuollon eriarvoisuutta. Näitä […]


Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia.   Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]


Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla.   Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym.  selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]


  • 1
  • 2