Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja.
Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei […]
Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia ollaan jälleen leikkaamassa. Korvausten osuus asiakkaan maksamista kustannuksista on nykyään melko pieni, ja siten korvausten merkitystä voi olla vaikea nähdä. Korvausten poistamisella olisi kuitenkin muitakin seurauksia kuin korvauseurojen säästyminen.
Sote-palveluiden rahoituksesta neljäsosa tulee muualta kuin kunnista, kun summataan kuntien ja Kelan sairausvakuutus sekä yksityinen rahoitus. Soten rahapuu auttaa hahmottamaan eri pöydillä rakennettavaa palapeliä. Selvää on se, että yksityisen rahoituksen rooli muuttuvassa sotessa jää vielä suureksi arvoitukseksi.
Kela maksoi viime vuonna terveysperusteisia etuuksia Uudellemaalle 615 euroa asukasta kohden, kun taas Kainuussa vastaava luku oli 1 088 euroa. Suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn alue-erot heijastuvat terveysperusteisiin etuuksiin.
Kohuotsikoissa Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on joko maailman paras tai Euroopan eriarvoisin. Kumpikin tulkinta vetää mutkat suoriksi. Järjestelmässä on ongelmakohtia, mutta monessa vertailussa se pärjää varsin hyvin.
Taloussuhdanne vaikuttaa yksityisten lääkäripalveluiden käyttöön. Lisäksi niistä saa aiempaa vähemmän Kela-korvausta, ja kunnalliset terveyspalvelut ovat parantuneet. Digitaalisten palveluiden kehittyminen ja soten valinnanvapaus muuttavat lääkäripalveluiden toimintaympäristöä.
Sekä soten kokonaismenot että asukaskohtaiset menot vaihtelevat suuresti eri maakunnissa. Erot ovat niin suuret, että maakuntien välinen kustannusvertailu voi olla hyvin haastavaa.
Terveydenhuollossa henkilöstön osaaminen on ratkaisevan tärkeää. Siihen liittyvistä epäkohdista on pystyttävä puhumaan, etenkin sote-uudistuksen yhteydessä.
Suuri osa elämän pituuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole hoidettavissa terveydenhuollossa, vaan ne edellyttävät muita yhteiskunnan toimia.
Jos sote-uudistus olisi tehty osissa, olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä tuhoamatta kokonaisuutta peruuttamattomasti. Seuraukset ovat jo nyt olleet arvaamattomia.
Sairausvakuutuksen matkakorvaus on luultavasti etuus, jossa alueelliset erot ovat kaikkein suurimmat. Vastuu matkakustannuksista saattaa siirtyä ainakin osittain Kelalta maakunnille. Miten sote-alueiden rahoitus saadaan suunniteltua niin, että se on oikeudenmukaista myös matkakorvausten näkökulmasta? Asukasta kohti laskettuna sairausvakuutuksen korvaamat matkakustannukset vaihtelivat kunnittain Utsjoen 524 eurosta Kauniaisten 22 euroon vuonna 2015. Maakuntatasolla tarkasteltuna ero tasoittuu Kainuun 138 […]
Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia. Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]
Soten monikanavaisen rahoituksen saa näyttämään viidakolta, johon helposti eksyy. Onneksi kansalainen ei seuraa rahoituksen polkuja, vaan useimmiten tietää, mistä palvelunsa hakee. Toivomme, että rahoituksen poluista ovat kiinnostuneita erityisesti päättäjät. Jotta rahoituksen salat aukeaisivat vielä paremmin, teimme Soten rahapuun yhteistyössä Hahmota-yrityksen kanssa.
Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]
Kela järjestää ja rahoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisissä fysioterapiapalveluissa otettiin käyttöön asiakkaan valinnanvapaus virallisesti vuonna 2011. Tarkastelimme tuoreessa työpaperissa kyselytutkimuksella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakkaiden näkemyksiä valinnanvapaudesta.
Hesari uutisoi (28.04.2016) näyttävästi siitä, kuinka Kela-korvaus melko varmasti loppuu soten myötä. Viimeistä naulaa Kela-korvauksen arkkuun ei kuitenkaan ole vielä lyöty. Peruspalveluihin olisi tulossa valinnanvapausmalli, jonka toteutusta eri tahot pohtivat nyt kuumeisesti. Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän väliraportin perusteella voi päätellä, että sote-keskusmallit tuskin korvaisivat Kela-korvausjärjestelmää, vaan osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jatkaisi niiden käyttöä kuten […]
- 1
- 2
