”Kaikki työ on arvokasta” on yksi tapa tiivistää aktivointipolitiikan perusoletus. Tutkimuksessamme ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” haastatellut nuoret eivät jakaneet tätä oletusta. Miksi eivät?
Elinikä pitenee ja hoidon menot nousevat Terveystutkimuksella on viime vuosina ollut meille suomalaisille hyviä uutisia. Olemme saaneet kuulla, että suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän ja toimintakykyisemmän elämän. Pitkäaikaissairauksien kanssa tullaan toimeen paremmin ja vaikeitakin sairauksia, kuten syöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Kun sitten toimintakyky sairauden vuoksi heikkenee ja arjen toiminnot vaikeutuvat, yhteiskunta tarjoaa tukipalveluja. Tavoitteena on tukea […]
Miten hyvinvointivaltio onnistuisi luomaan ihmisille toivoa vaikeuksien keskellä ja edistämään selviytymistä? Kävimme Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa -tutkimusryhmässä läpi selviytymiseen liittyvää tutkimusta ja havaitsimme kaksi seikkaa: selviytymisen käsitteellä ei ole vakiintunutta sisältöä eikä selviytymistä ole juurikaan tutkittu seuranta-aineistojen avulla. Selviytymisellä tarkoitetaan tutkimuksessa milloin sopeutumista tai sinnittelyä, milloin hallintaa. Siitä puhutaan myös psykologisen ja sosiaalisen toimintakyvyn hengessä usein […]
Mitä hyvinvointivaltio merkitsee hyvinvoinnille? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen perinteessä hyvinvointia on tavattu pitää monen tekijän summana, eikä niinkään yleisenä onnellisuuden tai tyytyväisyyden tunteena. Hyvinvointia on siis lähestytty jossakin mielessä ei-psykologisesti. Ja tarkemmin sanoen tekijöitä ei ole summattu, vaan ne on pidetty erillään.
Hyvinvointivaltio on yksi yhteiskunnallisen keskustelun yleisimmistä aiheista. Mutta millainen otus hyvinvointivaltio oikein on ja mitä se tekee? Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori dosentti Markku Mansner törmäsi ongelmaan vuonna 1998 valmistellessaan lukiolaisille oppituntia suomalaisesta sosiaaliturvasta. Hän otti yhteyttä alan tutkijoihin, jotka tarttuivat haasteeseen. Näin syntyi julkaisu Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elämänvaiheet (2007).
Oletko joskus osoittanut mieltäsi? Oletko joskus nähnyt mielenosoituksen? Satuin olemaan Lontoossa juuri sinä päivänä viime maaliskuussa, kun kaduille marssi puoli miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltä hallituksen kaavailemia budjettileikkauksia vastaan. Itse asiassa osuin paikalle vasta, kun suurin osa mielenosoittajista oli jo suunnannut koteihinsa ja jäljelle olivat jääneet ne, joille tärkeintä ei ole sanoma, vaan toiminta. Kaduilla oli roskaa, […]
Voiko terveyttä ja parempaa elämän laatua ostaa rahalla? Terveystaloustieteilijä vastaisi epäröimättä: kyllä voi! Terveystaloustieteilijät voivat laskea ja vertailla, miten paljon eri tilanteissa laatupainotettuja elinvuosia voidaan saada terveyspalveluilla ja lääkkeillä. Ongelma on vain se, että rahat loppuvat aina kesken. Palvelujärjestelmät olivat keskiössä terveystaloustieteen 8. maailmankonferenssissa Kanadan Torontossa heinäkuun alussa. Jokaisessa yhteisluennossa vähintäänkin viitattiin Yhdysvaltain terveysreformiin, jota […]
Suomalainen työvoimapoliittinen etuusjärjestelmä on monimutkainen ja sokkeloinen viidakko, sen tunnustavat sekä päättäjät että etuuksien käyttäjät. Työkykyisten työttömien on usein vaikea työllistyä, jos vastassa on lukuisia lomakkeita ja tarjolla vain tuettua työtä. Yhtenä ongelmana on, että lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata, kun palkkatulot vähentävät tarveharkintaisia tukia. Työn päättymisen jälkeen etuuden saajan tulee selvitellä tulojaan ja odottaa […]
Tutkittua tietoa vähimmäisetuuksien alhaisesta tasosta ja riittämättömyydestä on runsaasti. Lisäksi esimerkiksi SATA-komitean ehdotuksissa todetaan, että vähimmäisetuudet ovat jääneet 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen sekä harjoitetun veropolitiikan seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on syventynyt. Sosiaalipoliitikon kysymys kuuluu, miksi tuloerojen on annettu kasvaa? Miksi vähimmäisetuuksien tasoa ei ole nostettu silloinkaan, […]
Jos olet joskus asunut pienessä kylässä, tiedät millaista se on. Tiedät, mitä naapuri on maksanut uudesta traktoristaan ja kuinka monta kiloa puolukkaa naapurin rouva on tänä vuonna kerännyt. Tiedät myös hyvin, kenen koira juoksee kylän raitilla kevät rinnassaan. Tiedät nämä asiat, vaikka et niistä ehkä niin kiinnostunut olisikaan. Pienen kylän asukkaat ovat toistensa elämässä tiiviisti […]
Poliittinen lahjonta, jota Suomessa kutsutaan usein myös vaaliavustamiseksi, omaa värikkään historian. Esimerkiksi vuonna 1979 FBI sai taltioitua videolle yhdysvaltalaisen kongressiedustaja Michael Myersin ottamassa vastaan 50 000 dollarin lahjusta. Vastaanottohetkellä hän lausui kuuluisat sanansa ”money talks and bullshit walks”. Samalla hän teki ehkä kautta aikain parhaiten kiteytetyn analyysin siitä, mikä ohjaa poliittista päätöksentekoa.
Koska lomallakin ajatukset joskus harhautuvat työasioihin, sain elokuun helteissä aiheen tähän kirjoitukseen. Ajellessani lomamatkalla mieheni kanssa ympäri Espanjaa, ohitimme lukuisia kyliä ja kaupunkeja. Silmiinpistävää oli, että pienimmistä pienimmissäkin kylissä oli aina vähintään kaksi rakennusta, kirkko ja kahvila. Vaikka asukkaita kylässä olisi ollut vain kourallinen, keskellä kylää nousi kattojen yläpuolelle torni, jossa on risti. Aloin miettiä […]
Ekologisesti kestämätöntä nykykehitystä perustellaan Suomessa usein vedoten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön edustaja totesi Maailman tila 2010 –raportin julkistamiskeskustelussa 19.2.2010, että puheet kulutuksen vähentämisestä ja työajan lyhentämisestä ovat vaarallisia erityisesti hyvinvointipalveluiden ja eläketurvan kannalta. Samoin valtiovarainministeri Jyrki Katainen perusteli MTV3:n verkkosivuilla 21.3.2010, että kolmen uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen on perusteltua nimenomaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: Jos meillä on […]
”Suomalaisille annetun hyvinvointilupauksen toteuttamiseen ei ole rahaa”. Näin totesi pääministeri Matti Vanhanen 1.2.2010 Kesärannassa antamassaan haastattelussa. Samana päivänä valtiovarainministeriö julkaisi raportin, jonka mukaan ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen (1). Kyseisillä julkilausumilla tasavallan eturivin vaikuttajat herättelevät kansalaisia syventämään kriisitietoisuuttaan.
