Kuntoutuksen implementaatiotutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Erilaisia viitekehyksiä, jotka edistävät tutkimusta ja auttavat kuntoutuksen toteuttajia tutkimustiedon käyttöönotossa, on käytössä useita. Joukosta kuitenkin erottuu kolme käytetyintä viitekehystä, jotka kaikki ovat keskenään erilaisia.


Sosiaaliturvauudistusta määrittävät ennen kaikkea yhteiskuntapoliittiset arvovalinnat, mutta siihen kytkeytyy myös monia perustuslakikysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on menneinä vuosina ottanut kantaa moneen sosiaaliturvaa koskevaan kysymykseen, ja nämä kannanotot näkyvät nyt sosiaaliturvauudistuksen tavoitteissa.


Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus haastaa eri toimijoiden yhteistyösuhteet. Samalla muutoksessa on myös mahdollisuuksia kehittää palveluita vastaamaan paremmin niiden käyttäjien tarpeita. Kelan ja Vaasan yliopiston uusi tutkimushanke paneutuu erityisesti Kelan ja hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön.


​Kelan asiakaskyselyiden perusteella perustoimeentulotukipäätöksen saaneiden ihmisten asiointikuormitus on viime vuosina monilta osin vähentynyt. Samalla erot heidän ja muiden Kelan asiakkaiden asiointikokemuksissa ovat pienentyneet. Toimeentulotukiasiakkaat ovat kuitenkin olleet aikaisempaa useammin tyytymättömiä Kelasta saamaansa päätökseen.


Sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma erityisesti yhteiskunnan heikossa asemassa olevien hyvinvoinnille. Alikäytölle on monia syitä ja Kelan prosesseissa on useita kohtia, jossa alikäyttöä voi esiintyä. Sairauspäivärahan alikäyttöön vaikuttavat myös terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat, joiden kohdalla Kelan ja muiden toimijoiden pitäisi voida joustaa asiakkaan hyväksi.


Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu tutkimuksemme mukaan kaupunkien lähiöalueilla. Eri kaupunkien välillä on merkittäviä eroja, jotka johtuvat muun muassa eroista kaupunkien koossa ja rakenteessa. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet asuvat lähiöalueilla useammin kuin muut toimeentulotuen saajat. Olemme tutkineet toimeentulotuen saajien asumista ja muuttamista suurimmissa kaupungeissa. Tässä tutkimuksessa tarkennamme kuvaa toimeentulotuen saajista kuntaa tarkemmalla aluejaottelulla. Tarkan kuvan avulla saadaan […]


Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöksiä epäillään vuosittain summasta, joka vastaa alle promillea Kelan maksamien etuuksien määrästä. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä myös ihmisen tulotasoon.


Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.


Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.


Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.


Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.


Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, vaikka myös työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään laajalti eri lääkeryhmistä. Lääkekustannuksista ja lääkekorvauksista vielä suurempi osa kohdistuu julkiselle sektorille.


Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.


Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.


Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.


Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?


Kelassa vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille[i]tarkasteltiin, millaisia asiointiongelmia Kelan asiakkailla ilmenee. Tulosten perusteella yleisimmin ongelmia asiakkaille on aiheuttanut etuuden hakeminen. Taloudellisesti huono-osaiset asiakkaat kokevat muita useammin monenlaisia asiointiongelmia.


Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei […]