Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on valinnanvapaus Kelan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan fysioterapian asiakkaat valitsevat korkealaatuisia tuottajia lähialueiltaan. Valinnanvapaus kannustaa tuottajia siten panostamaan laatuunsa.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Lääkekatto (579,78 euroa) täyttyi vuoden 2021 kahden ensimmäisen viikon aikana 1952 henkilöllä, joista 1604:lla heti ensimmäisellä lääkeostolla. Jos vuosikatto määräytyisi Suomessakin Ruotsin tapaan liukuvasti ja kertymäkausi alkaisi ensimmäisestä matkasta tai lääkeostosta eikä kaikilla vuoden alusta, suuret maksut eivät kertyisi alkuvuoteen.
Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]
Raha- ja digipeliongelmista kärsiviä henkilöitä voidaan tukea ja auttaa kuntoutuksen avulla. Kuvaan tässä kirjoituksessa, millaisia interventioita kuntoutuksessa käytetään uusimman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.
Tuoreessa työpaperissa selvitimme, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttivät Kelan etuuksia valtaväestöön verrattuna vuonna 2018. Maahanmuuttajien saamia Kelan etuuksia tarkasteltiin euroina ja saajien osuutena väestöryhmästä.
Kela on mukana monialaisen työllisyyspalvelun pilotissa, jossa tuodaan yhteen eri hallinnonalojen toimijoita asiakkaan polun selkeyttämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kokeilussa on huomattu, että yhteistoimintapisteessä asiakasta voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin.
Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.
Kuntoutuspalvelujen käytön alueellisista eroista on jonkin verran tietoa, mutta kattavien johtopäätösten tekeminen sekä eroihin vaikuttaminen edellyttävät erojen taustalla olevien syiden selvittämistä. Alueellisista eroista tulee saada lisää ja syvällisempää tietoa.
Kuluvalla hallituskaudella alkaneen sosiaaliturvauudistuksen yhtenä tavoitteena on selkeyttää nykyistä, monenkirjavaa toimeentuloturvalainsäädäntöä (1). Yhtenä sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistavana ehdotuksena on jo aiemmin nostettu esiin ajatus työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen sekä toimeentulotuen perusosan yhdistämisestä yhdeksi etuudeksi.
To wrap-up this trilogy about Brazilian Social Security implementation, I will now go through the three most relevant endeavours being carried by the country’s national social security agency (INSS), in its efforts to deal with the challenges described in my previous post. All of them are strongly reliant on information systems, which are actually delivered […]
Suomessa on joukko työttömiä, joiden työkyky ei riitä työllistymiseen. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on työnsä alkuvaiheissa kiinnittänyt huomiota heidän tilanteeseensa. Mutta keitä nämä työttömät oikeastaan ovat? Ryhmän määrittely vaikuttaa myös ratkaisuehdotuksiin. Sosiaaliturvauudistuksessa pitäisi yksittäisten asiakasryhmien tilanteen lisäksi nähdä kokonaiskuva.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa aineistojen yhdistäminen on suunniteltava osana tutkimusasetelmaa ja aineistojen hankintaa. Ratkaisujen tueksi tarvitaan integroiva strategia.
Lääkekustannuksia korvataan ensisijaisesti sairausvakuutuksesta, mutta osan kustannuksista maksaa viimesijaisin etuus, perustoimeentulotuki. Sosiaaliturvauudistuksessa lääkekorvausjärjestelmää ja lääkkeiden maksamista toimeentulotuesta tulisikin tarkastella kokonaisuutena.
Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen tutkimusaineisto on uusi lääkerekisteritiedon lähde. Tutkijoilla ja muilla lääkerekisteritiedoista kiinnostuneilla on nyt käytössä aiempaa laajemmat tiedot Suomessa kirjoitetuista avohoidon lääkemääräyksistä ja apteekkien lääketoimituksista. Tässä blogissa tarkastelemme Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietosisältöjä.
Puheterapeuteista on pulaa Suomessa ja alueelliset erot puheterapian saatavuudessa ovat suuret. Tulevista koulutuspaikkojen lisäyksistä hyötyvät terapiaa kaipaavien asiakkaiden lisäksi julkinen talous ja alaa opiskelemaan haluavat nuoret.
Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.
