Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.
”Kaikki työ on arvokasta” on yksi tapa tiivistää aktivointipolitiikan perusoletus. Tutkimuksessamme ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” haastatellut nuoret eivät jakaneet tätä oletusta. Miksi eivät?
Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.
Sosiaalipolitiikan ja talouskasvun ”hyvä” kehä on nostanut suomalaisten elintasoa, mutta samalla voimistanut ekologista kriisikierrettä. Miten ylittää aikamme keskeinen paradoksi: hyvinvointivaltiot on kytketty kasvun paradigmaan, joka kuitenkin vaarantaa koko maapallojärjestelmän ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin? Tuoreessa ORSI-tutkimushankkeen julkaisussa hahmotellaan, millainen voisi olla nykyistä kestävämpi hyvinvointivaltion hyvä kehä.
Työttömät nuoret eivät ole passiivisia työnvieroksujia, vaan kriittisesti ajattelevia ihmisiä, jotka kyseenalaistavat yhteiskunnan vallitsevat käytännöt. Onkin aika kysyä, miten nuoret itse kokevat elämänsä tänä ilmastonmuutoksen aikana.
Suomalainen työvoimapoliittinen etuusjärjestelmä on monimutkainen ja sokkeloinen viidakko, sen tunnustavat sekä päättäjät että etuuksien käyttäjät. Työkykyisten työttömien on usein vaikea työllistyä, jos vastassa on lukuisia lomakkeita ja tarjolla vain tuettua työtä. Yhtenä ongelmana on, että lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei kannata, kun palkkatulot vähentävät tarveharkintaisia tukia. Työn päättymisen jälkeen etuuden saajan tulee selvitellä tulojaan ja odottaa […]
Tutkittua tietoa vähimmäisetuuksien alhaisesta tasosta ja riittämättömyydestä on runsaasti. Lisäksi esimerkiksi SATA-komitean ehdotuksissa todetaan, että vähimmäisetuudet ovat jääneet 30 % jälkeen keskimääräisestä ansiokehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän kehityksen sekä harjoitetun veropolitiikan seurauksena tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on syventynyt. Sosiaalipoliitikon kysymys kuuluu, miksi tuloerojen on annettu kasvaa? Miksi vähimmäisetuuksien tasoa ei ole nostettu silloinkaan, […]
Ekologisesti kestämätöntä nykykehitystä perustellaan Suomessa usein vedoten hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Esimerkiksi valtiovarainministeriön edustaja totesi Maailman tila 2010 –raportin julkistamiskeskustelussa 19.2.2010, että puheet kulutuksen vähentämisestä ja työajan lyhentämisestä ovat vaarallisia erityisesti hyvinvointipalveluiden ja eläketurvan kannalta. Samoin valtiovarainministeri Jyrki Katainen perusteli MTV3:n verkkosivuilla 21.3.2010, että kolmen uuden ydinvoimalaluvan myöntäminen on perusteltua nimenomaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta: Jos meillä on […]
Kaupungilla katseeni osuu maassa kerjääviin romaneihin väistämättä. En ole vieläkään tottunut siihen, että kotikaupungissani on ihmisiä, jotka elävät kerjäämällä avoimesti kadulla. Köyhät ovat Suomessa pysyneet poissa kaduilta sanattoman sopimuksen seurauksena. On luotettu siihen, että palkansaajat hoitavat vastuunsa sosiaalisesta uudelleenjaosta maksamalla veroja ja köyhät pysyvät kerjuulla Kelassa ja sosiaalitoimistossa. Siksi vielä muutama vuosi sitten kaupungin kaduilla […]
