Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien,  naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.


Sosiaaliturva tuo turvaa erilaisissa elämän riskeissä, esimerkiksi koronakriisistä johtuvan lomautuksen aikana. Esimerkkisimuloinnilla havainnollistamme, kuinka suurta osaa palkansaajakotitalouksista sosiaaliturva suojaa ja kuinka suuri osa talouksista olisi köyhyysriskissä kotitalouden eniten ansaitsevan jäsenen jäädessä työttömäksi.


Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.


Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.


Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa.   Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä. Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat […]


Yhteiskuntatieteiden kehittyminen vie kohti avoimempaa yhteiskuntaa.   Ulospäin näyttää usein, että päätöksiä tehdään mutu-tuntumalta. Todellisuudessa lainsäädäntöä kuitenkin valmistellaan pitkään, ja lakiesityksistä tehdään vaikutusarviot. Jatkossa laskentamallit, käytännöt ja päätöksenteko yhteiskunnassa etenevät avoimempaan suuntaan.


The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]


Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta.   Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]


Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen.   Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]


Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen.   Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta […]