Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.
Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden merkitys on kasvanut viimeisenä kahtena vuosikymmenenä samalla kun kuntien tarjoamat palvelusetelit ovat osittain korvanneet Kelan kautta maksettua yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tuki suuntautuu suurituloisiin perheisiin. Pienituloisille perheille suunnattu yksityisen hoidon tuen hoitolisä on menettänyt merkitystään hintojen kohotessa. Samalla tukea täydentämään tarkoitetun kuntalisän merkitys on kasvanut. Yksityisten hoidon tuella käytettyjen palveluiden hinnan nousua […]
Kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Korvauksista on kuitenkin tullut osin entistä keskittyneempiä: suurituloiset käyttävät yhä suuremman osan korvauksista yksityisiin lääkäripalveluihin, kun taas pienituloiset käyttävät enemmän matkakorvauksia.
Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.
Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.
150–200 euroa 1 korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.
Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien, naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.
Sosiaaliturva tuo turvaa erilaisissa elämän riskeissä, esimerkiksi koronakriisistä johtuvan lomautuksen aikana. Esimerkkisimuloinnilla havainnollistamme, kuinka suurta osaa palkansaajakotitalouksista sosiaaliturva suojaa ja kuinka suuri osa talouksista olisi köyhyysriskissä kotitalouden eniten ansaitsevan jäsenen jäädessä työttömäksi.
Kevään koronaepidemian seurauksena tapahtunut lomautusten ja työttömyyden kasvu paljastaa nyt, ketkä kärsivät määräytymisperusteen muutoksesta.
Teimme laskelmia sosiaaliturvauudistusta pohjustavaan Toimi-hankkeeseen. Esiin nousi neljä tärkeää huomiota, jotka on syytä muistaa uudistuksen suunnittelussa.
Lastenhoidon tuet ovat yhteydessä siihen, kuinka pitkään äidit hoitavat lasta kotona. Kotihoidon tuki myöhentää äitien työhön siirtymistä. Myös äidin työmarkkina-asemalla on kuitenkin merkitystä.
Tilastotarkastelut osoittavat, että 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen saajamäärä on kasvanut merkittävästi vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen. Kasvu näkyy erityisesti nuorilla, jotka saavat vammaistukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.
Pienituloiset menettäisivät suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin eniten, jos arvonlisäverokannat yhdistettäisiin. Veromuutoksen voi kompensoida tulonsiirroilla.
Nuorten Kelan etuuksien käyttö heijastelee elämäntilanteiden muutoksia. Etuuksien käytössä näkyvät opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja perheen perustaminen. Sosiaaliturva vakuuttaa riskien varalta ja huolehtii sukupolvien välisistä tulonsiirroista.
Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa. Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä. Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat […]
Yhteiskuntatieteiden kehittyminen vie kohti avoimempaa yhteiskuntaa. Ulospäin näyttää usein, että päätöksiä tehdään mutu-tuntumalta. Todellisuudessa lainsäädäntöä kuitenkin valmistellaan pitkään, ja lakiesityksistä tehdään vaikutusarviot. Jatkossa laskentamallit, käytännöt ja päätöksenteko yhteiskunnassa etenevät avoimempaan suuntaan.
The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]
Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta. Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]
- 1
- 2
