Sosiaalipolitiikan ja talouskasvun ”hyvä” kehä on nostanut suomalaisten elintasoa, mutta samalla voimistanut ekologista kriisikierrettä. Miten ylittää aikamme keskeinen paradoksi: hyvinvointivaltiot on kytketty kasvun paradigmaan, joka kuitenkin vaarantaa koko maapallojärjestelmän ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin? Tuoreessa ORSI-tutkimushankkeen julkaisussa hahmotellaan, millainen voisi olla nykyistä kestävämpi hyvinvointivaltion hyvä kehä.


Ihminen on aina tavoitellut hyvinvointia. Välineeksi otettu mutta päämääräksi muuttunut talouskasvu ei kuitenkaan ole kestävä keino, sillä se on johtanut ilmastonmuutokseen, sukupuuttoaaltoon ja lukemattomiin muihin ekologisiin ongelmiin. Niin ajattelumme kuin instituutioidemmekin on muututtava nopeasti – myös sosiaalipolitiikan. Kasvuun sitoutunut sosiaalipolitiikka tulee korvata kestävän hyvinvoinnin ajatukseen pohjautuvalla ekososiaalisella politiikalla.


Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.


Pentti Linkolan ajatuksia karsastaa moni, syystäkin. Silti huolta väestönkasvun seurauksista ei voi sivuuttaa.   Viime viikolla ilmestyi toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkolasta. Teosta on luonnehdittu vuoden kirjalliseksi tapaukseksi. Kirja poiki heti julkistamisen jälkeen myös joukon Linkolan ajattelua ruotivia lehtikirjoituksia. Sosiaaliturvan tutkijat ovat tarttuneet hänen teksteihinsä harvoin, vaikka Linkolan puheissa ja teksteissä väestökysymys, yhteiskuntasuunnittelu, […]


Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin.   Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]


Pekka Kuusen klassikkoteos 60-luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1961) oli käsikirja, jonka opit toimivat tiekarttana Suomen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennemuutokselle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Teos alleviivasi sosiaalipolitiikan keskeistä roolia tarkoituksenmukaisesti toimivan talouden näkökulmasta. Kuusen teesit toteutuivat hänen omankin arvionsa mukaan suurelta osalta, kuten kirjassa oli esitetty. (Tuomioja 2002.) Kuusen myöhemmässä klassikkoteoksessa Tämä ihmisen maailma esitetty tulevaisuusvisio on ainakin […]


Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015. Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, […]


Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]


Perustulo on Suomessa noussut päivänpoliittiseen keskusteluun Juha Sipilän hallituksen sitouduttua perustulokokeiluun. Perustulokeskustelulla on kuitenkin maassamme pitkä ja monivaiheinen historia. Myös useita konkreettisia aloitteita ja malleja perustulon toteuttamiseksi on julkaistu aina 1980-luvulta lähtien. Juuri julkaistussa Kelan työpaperissa kartoitetaan suomalaisen perustulokeskustelun historiaa ja esitettyjä malleja perustulon tai sitä jossain määrin muistuttavien sosiaaliturvan uudistusten toteuttamiseksi. Työpaperi toimii perustulokokeilun […]


Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa ministeri Hanna Mäntylän johdolla kotoutuville maahanmuuttajille erillistä sosiaaliturvajärjestelmää, joka olisi nykyistä vastikkeellisempi ja tasoltaan matalampi. Uudistuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Keskustelussa on viitattu usein Tanskan malliin, jossa päätettiin alentaa maahanmuuttajien sosiaaliturvaa seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden ajaksi. Suomessa oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja kantaväestö ovat olleet tähän saakka oikeutettuja samoihin etuuksiin samoin […]


Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa julkaistiin 1.10.2015 ja kolmas osa 5.10.2015. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu perustulosta vilkkaasti. Osasyynä keskusteluun on ollut hallitusohjelmaan kirjattu maininta perustulokokeilusta. Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on […]


Yhteiskuntasopimus, sen kaatuminen, kaatumisen syyt ja mahdolliset seurausvaikutukset ovat hallinneet viime viikkoina suomalaista poliittista keskustelua. Yhteiskuntasopimus oli eräs hallituksen keinoista yrittää ratkaista Suomen ongelmat. Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin kilpailukyvyn parannusta, ’tuottavuusloikkaa’, kuten pääministeri Juha Sipilä asian ilmaisi. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.


Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (6.5.2015) Paavo Rautio kysyy, mitä neuvoja Pekka Kuusi, jo 1960-luvulla kulttihahmoksi noussut sosiaalipoliitikko, antaisi julkisen talouden sopeutuksesta. Rautio nostaa esiin Kuusen ajatukset sosiaalipolitiikan tehtävästä talouskasvun edistäjänä: ”Järjestelmän tulee siis olla sellainen, että se pelaa kasvun kanssa samaan suuntaan. Sosiaalipolitiikka toimii kasvun ehdoilla – tukee ja avustaa sitä. − − Kuusen mukaan talouskasvu […]


Sote tuli, ja sote meni. Tällä hallituskaudella asiaan ei saatu ratkaisua. Seuraavalla hallituskaudella on tarkoitus palata asiaan ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Pulma on vain se, että maailma muuttuu niin nopeasti, että tulevan hallituksen sote -uudistuksen reunaehdot ovat toisenlaiset kuin Katainen/Stubb -koalitioilla. Reunaehtojen muutokset rajaavat pois joitain vaihtoehtoja ja tekevät toisia vaihtoehtoja todennäköisemmiksi. Poliittisen saamattomuuden […]


Monet nuoret elävät nykyisin nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa yhä pidempään. Vakaan työuran ja toimeentulon saavuttaminen ovat siirtyneet myöhemmäksi, koska nuoret opiskelevat pidempään ja työmarkkinoille siirtyminen tapahtuu usein määräaikaisten työsuhteiden kautta. Nuoret tarvitsevatkin monenlaista tukea siirtymisessä aikuisuuteen. Tarvitaan myös tietoa siitä, miten yhteiskunta voisi tukea nuoria tekemään järkeviä valintoja elämänsä kriittisessä vaiheessa. Esimerkiksi miten nuoret saadaan […]


Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]


Vuosikausia kestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon mallien rakennus tuotti vihdoin tulosta. Löysin arkistoistani kokousselostuksen (13.5.2003), jossa olin Stakesin vastaväitelleenä tutkijana kirjannut tapahtumien kulun seminaarista, jossa Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss esitteli yleistä terveysvakuutusta terveydenhuollon rahoitusmallina. Mallia seminaarissa kommentoivat Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko, Stakesin terveystaloustieteen keskuksen johtaja Markku Pekurinen, Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ja neuvotteleva […]


Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Pekka Kuusi summeerasi 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan lapsilisän vaikutuksia: ”Pohjois- ja Koillis-Suomen pienviljelijäperheissä, missä Putkinotkon tapaan yhäkin oli puutetta usein kaikesta muusta paitsi lapsista, niissä lapsilisärahat lankesivat mannana taivaasta isoavaan maahan. … lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, […]


Tanskan SDP-liberaali-painotteinen Helle Thorning-Schmidtin koalitiohallitus vei loppusyksystä 2013 läpi lain velvoittavasta sosiaaliturvasta. Valtiopäivillä kaikki puolueet – lukuun ottamatta viher-vasemmistolaista Yhtenäisyyslistaa (Enhedslistan) – kannattivat ehdotusta, joka tuli voimaan 1.1. 2014. Mielipidekyselyitten mukaan asialla oli myös suuren yleisön tuki. 83 prosenttia tanskalaisista kannatti reformia. Työttömienkin keskuudessa uudistuksella oli noin 60 prosentin kannatus. Lakimuutos on ollut sosialidemokraattisen työministeri […]