Jos sote-uudistus olisi tehty osissa, olisi ollut mahdollista tehdä korjausliikkeitä tuhoamatta kokonaisuutta peruuttamattomasti. Seuraukset ovat jo nyt olleet arvaamattomia.
Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.
1970-luvulta alkaen kunnat ovat tarjonneet lapsille kohtuuhintaisen hoitopaikan vanhempien työpäivän ajaksi. Samalla lapsi saa korkealaatuista varhaiskasvatusta.
Sairaanhoidon ja kuntoutuksen taksimatkojen yhdistely säästää kustannuksia, mutta tuttu kuljettaja vahvistaa asiakkaan turvallisuuden tunnetta.
Nuorten Kelan etuuksien käyttö heijastelee elämäntilanteiden muutoksia. Etuuksien käytössä näkyvät opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja perheen perustaminen. Sosiaaliturva vakuuttaa riskien varalta ja huolehtii sukupolvien välisistä tulonsiirroista.
Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.
ADHD-lääkkeitä käytti 2,1 % kaikista 6–12-vuotiaista vuonna 2016. Syys–joulukuussa syntyneissä lapsissa oli noin kolmannes enemmän ADHD-lääkkeiden käyttäjiä kuin tammi–huhtikuussa syntyneissä.
Perustoimeentulotuen Kela-siirron myötä toimeentuloturvaa koskevalle viranomaisyhteistyölle on aiempaa suurempi tarve. Pelkkä taloudellinen tuki ei ole aina riittävä apu nuorelle.
Sairauspäivärahalla korvattavia pitkiä sairauspoissaoloja on yhä harvemmalla työikäisellä. Sairauspoissaolojen väheneminen viimeisten 10 vuoden aikana johtuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähenemisestä.
Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.
Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.
Vaikuttaa siltä, että korvaustason alentaminen ei ole juuri vähentänyt tyypin 2 diabeteslääkkeiden käyttöä. Lääkeryhmien välillä on kuitenkin eroja.
Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.
Pohjoismainen terveystaloustieteen konferenssi antoi kattavan käsityksen siitä, mitä eri maiden terveystaloustieteilijät parhaillaan tutkivat.
Uusia sairauspäivärahakausia ei ole koskaan tilastoidun historian aikana alkanut niin vähän kuin viime vuonna. Sairauksien jakauma kertoo keskeisten kansanterveysongelmien muutoksista.
Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.
Sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin kesäkuun toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta. Toimeentulotuesta maksetut laskut eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa.
Kahdenkymmenen vuoden aikana sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden nuorten osuus on tuplaantunut. Sosiaaliturvan uudistamistyössä tulee edistää pitkäaikaisesti sairaiden ja osatyökykyisten nuorten mahdollisuuksia osallistua opiskeluun, kuntoutukseen ja työelämään. Olemme tutkineet ja seuranneet nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtunutta kehitystä 20 vuoden aikana. Sairausperusteiset toimeentuloturvaetuudet, ts. työkyvyttömyyseläkkeet, sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat, ovat osittain korvanneet toisiaan erityisesti nuorilla. Aiemmat tarkastelut […]
Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen. Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]
