”Kelan voisi räjäyttää, kun se aina vain kyttää ja kyykyttää! Haluavat luoda hyvän asiakaskokemuksen, mutta ei se siltä tunnu, kun tili on tyhjä ja etuuspäätöstä ei kuulu enkä tiedä menikö kaikki kohdat hakemuksessa oikein, kun se oli niin vaikea täyttää. Jos voisin itse päättää, niin nämä asiat hoidettaisiin niin paljon paremmin! (1)” Arjen vaikeuksista […]
Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]
Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. 1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]
Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun. Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]
Toimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon […]
Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia. Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]
Kansainvälisestä liikkuvuudesta on tullut paljon puhuttu ja tunteita herättävä ilmiö viimeisen puolentoista vuoden sisällä. Maahanmuutto on kasvattanut paljon suosiotaan myös tutkimusaiheena. Se on myös yksi Suomen Akatemian rahoittaman TITA-hankkeen (Tackling Inequalities in Time of Austerity) tutkimusteemoista. Marraskuun alussa hankkeen tutkijat Tukholman yliopistosta järjestivät maahanmuuttotyöpajan, jossa joukko pohjoismaisia ja eteläeurooppalaisia väestötieteilijöitä ja sosiologeja esitteli tuoreita […]
In Europe we are faced with a unique situation: in 2015/2016 not one but two countries started down the road of piloting a basic income experiment. There are important similarities between the experiments planned in Finland and the Netherlands. All going well, both countries hope to get started in early 2017 and run the […]
Muutamat maat ovat kokeilleet perustuloa jo ennen Suomea. Kokeissa on kuitenkin ollut merkittäviä rajoituksia. Vaikka itsekin olen hehkuttanut Suomen perustulokokeilun olevan kansainvälisesti ainutlaatuinen, täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että jonkinasteisia muita perustulokokeita on jo tehty sekä tulossa.
Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen. Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]
Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä. Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen […]
Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla. Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]
Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä. Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää). Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]
Viime vuoden syyskuusta alkaen korkeintaan 300 euron työtulot eivät ole vaikuttaneet yleiseen asumistukeen. Tämän suojaosan merkitys asumistuen kustannusten kasvuun on vähäisempi kuin muilla lakimuutoksilla. Kirjoitin yleisen asumistuen kohoavista kustannuksista jo pari kuukautta sitten. Tarkastelin sitä, kuinka paljon yleisen asumistuen kustannusten noususta selittyy vuoden 2015 lakimuutoksilla. Tulosten mukaan yleisen asumistuen kustannukset olisivat olleet vuoden 2016 […]
Psykososiaaliset vaikeudet jäävät usein piiloon sairauksien hoidossa. Uusi kysely auttaa niiden selvittämisessä ja tutkimisessa. Sairastamisen ja erilaisten oireiden vaikutukset ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ovat monesti laaja-alaiset. Oireiden rinnalla ihmiset kokevat muun muassa mielialaan, arjessa selviytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ongelmia. Hoitotyön arjessa asiakkaan tilanteen kartoittaminen saattaa jäädä tekemättä, ellei yksikössä ole sovittuja […]
Taksimatkojen yhdistely säästää Kelan matkakorvausten kustannuksissa. Mutta miksi osa asiakkaista tilaa taksin välityskeskuksen ulkopuolelta, vaikka silloin matkasta joutuu maksamaan kaksinkertaisen omavastuun? Julkishallinnon säästötavoitteet ovat aiheuttaneet paineita leikata terveydenhoitomenoista. Säästötoimenpiteet ulottuvat myös Kelan maksamiin matkakorvauksiin. Kela maksaa korvausta julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan kustannuksista, kun matka on tehty sairauden, raskauden, kuntoutuksen tai synnytyksen vuoksi. […]
Lukijan aikaa säästyy, kun tiedon tuottaja visualisoi tiedon helposti lähestyttävään muotoon. Kuvan tai infograafin tekijältä se puolestaan vaatii aikaa. Selkeät ja laadukkaat kuvat, infograafit tai vuorovaikutteiset verkkopalvelut eivät synny ilman osaavia ihmisiä ja aikaa. Tiedon visualisoinnissa onkin itse asiassa kyse siitä, kenen aikaa haluamme käyttää mihinkin. Haluammeko, että tutkimuksia ja tilastotietoja tuottavat ihmiset työstävät tietoa […]
Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen. Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta […]
Björn Wahlroosin perustulomalli ei poistaisi kannustinloukkuja eikä lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta samanaikaisesti ilman, että hyvätuloisten verotusta kiristetään. Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ylitti totuttuun tapaan uutiskynnyksen kertoessaan työmarkkinoillamme tarvittavista uudistuksista Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa tiistaina 13.9. Wahlroos esitti puheessaan perustuloa yhdeksi ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Hallituksen esittämää perustulokokeilumallia hän kuvasi kuitenkin ”huonosti designatuksi”. Koska […]
Yksityisen hammashoidon hinnat vaihtelevat eri kunnissa huimasti. Katso kartasta, mitä hoito maksaa eri puolilla maata. Kela-korvaukset yksityiseen hammashoitoon koko kansan etuutena ovat olleet käytössä vajaat 15 vuotta. Kela-korvausten historiassa kyse on siis varsin tuoreesta etuuspaletista. Moni saattaa jälkikäteen kysyä: Olivatko hammashoidon uudistukset 2000-luvun alun nousukauden huumassa tehtyjä investointeja, joita ei enää tarvita? Ainakin hammashoidon […]