Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla. Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]
Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä. Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää). Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]
Viime vuoden syyskuusta alkaen korkeintaan 300 euron työtulot eivät ole vaikuttaneet yleiseen asumistukeen. Tämän suojaosan merkitys asumistuen kustannusten kasvuun on vähäisempi kuin muilla lakimuutoksilla. Kirjoitin yleisen asumistuen kohoavista kustannuksista jo pari kuukautta sitten. Tarkastelin sitä, kuinka paljon yleisen asumistuen kustannusten noususta selittyy vuoden 2015 lakimuutoksilla. Tulosten mukaan yleisen asumistuen kustannukset olisivat olleet vuoden 2016 […]
Psykososiaaliset vaikeudet jäävät usein piiloon sairauksien hoidossa. Uusi kysely auttaa niiden selvittämisessä ja tutkimisessa. Sairastamisen ja erilaisten oireiden vaikutukset ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ovat monesti laaja-alaiset. Oireiden rinnalla ihmiset kokevat muun muassa mielialaan, arjessa selviytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ongelmia. Hoitotyön arjessa asiakkaan tilanteen kartoittaminen saattaa jäädä tekemättä, ellei yksikössä ole sovittuja […]
Taksimatkojen yhdistely säästää Kelan matkakorvausten kustannuksissa. Mutta miksi osa asiakkaista tilaa taksin välityskeskuksen ulkopuolelta, vaikka silloin matkasta joutuu maksamaan kaksinkertaisen omavastuun? Julkishallinnon säästötavoitteet ovat aiheuttaneet paineita leikata terveydenhoitomenoista. Säästötoimenpiteet ulottuvat myös Kelan maksamiin matkakorvauksiin. Kela maksaa korvausta julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan kustannuksista, kun matka on tehty sairauden, raskauden, kuntoutuksen tai synnytyksen vuoksi. […]
Lukijan aikaa säästyy, kun tiedon tuottaja visualisoi tiedon helposti lähestyttävään muotoon. Kuvan tai infograafin tekijältä se puolestaan vaatii aikaa. Selkeät ja laadukkaat kuvat, infograafit tai vuorovaikutteiset verkkopalvelut eivät synny ilman osaavia ihmisiä ja aikaa. Tiedon visualisoinnissa onkin itse asiassa kyse siitä, kenen aikaa haluamme käyttää mihinkin. Haluammeko, että tutkimuksia ja tilastotietoja tuottavat ihmiset työstävät tietoa […]
Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen. Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta […]
Björn Wahlroosin perustulomalli ei poistaisi kannustinloukkuja eikä lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta samanaikaisesti ilman, että hyvätuloisten verotusta kiristetään. Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ylitti totuttuun tapaan uutiskynnyksen kertoessaan työmarkkinoillamme tarvittavista uudistuksista Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa tiistaina 13.9. Wahlroos esitti puheessaan perustuloa yhdeksi ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Hallituksen esittämää perustulokokeilumallia hän kuvasi kuitenkin ”huonosti designatuksi”. Koska […]
Yksityisen hammashoidon hinnat vaihtelevat eri kunnissa huimasti. Katso kartasta, mitä hoito maksaa eri puolilla maata. Kela-korvaukset yksityiseen hammashoitoon koko kansan etuutena ovat olleet käytössä vajaat 15 vuotta. Kela-korvausten historiassa kyse on siis varsin tuoreesta etuuspaletista. Moni saattaa jälkikäteen kysyä: Olivatko hammashoidon uudistukset 2000-luvun alun nousukauden huumassa tehtyjä investointeja, joita ei enää tarvita? Ainakin hammashoidon […]
Moni saattaa ajatella, että taksialan sääntelyn purku tarkoittaa halvempaa taksimatkaa ja nopeammin saatavaa taksia. Totuus voi kuitenkin olla toinen. Hallituspuolueet pääsivät viimein sopuun taksiliikenteen vapauttamisesta (ks. hallituksen esitys). Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018. Vapautus on osa laajempaa ns. Liikennekaarta, jossa keskeisenä tavoitteena on liikenteen digitalisointi. Nykyisellään taksiyrittäjyyttä säädellään monella tavalla: yrittäjäksi pääsyyn on […]
Kelan kilpailuttamissa fysioterapiapalveluissa kilpailua ei syntynyt sen enempää hinnoista kuin laadustakaan. Mitä tapahtui, ja mistä tulos johtuu? Julkisia hankintoja koskevan sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Kilpailulain ja -politiikan keskeisin tavoite on puolestaan luoda sellainen toimintaympäristö, jossa toimijat aidosti ja tehokkaasti kilpailevat keskenään (TEM). Kela ja THL tutkivat Kelan kilpailuttamia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen […]
Sairausvakuutuksen matkakorvauksia käytetään paljon, mutta valtaosa saa vain vähän korvauksia. Kelan rekisteritietojen mukaan esimerkiksi taksimatkoista korvauksia vuonna 2015 saaneista lähes 400 000 henkilöstä yli puolella (57 %) oli vain 1 tai 2 korvattua taksimatkaa. Vuonna 2015 kaikista matkakorvauksia saaneista 6,9 % (44 000 henkilöä) aiheutti peräti puolet maksetuista matkakorvauksista. Tulokset vastaavat aiempia vuosia. Keskimäärin näillä paljon matkoja […]
Masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennuksen varhaisen tunnistamisen ja hyvän hoidon lisäksi oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus on tärkeää, jotta työ- ja toimintakyvyn merkittävä ja pysyvä aleneminen voidaan ehkäistä. Masennuspotilaan yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia. Huoli psykoterapioiden riittävästä saatavuudesta ja alueellisista eroista on noussut viime aikoina esille julkisissa puheenvuoroissa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrien kasvun on arvioitu johtuvan osaltaan […]
Social- och hälsovårdsministeriet skickade den 25 augusti 2016 lagförslaget gällande experimentet med basinkomst på remissrunda. Förslaget fick, som väntat, ett mycket kritiskt mottagande. Det är ju i allmänhet så att när detaljerna i ett ärende avslöjas så börjar förebråelserna kastas fram. På ett allmänt plan kan man förhålla sig mycket positiv till saken, men när […]
A discussion of the reasons behind the choice of experimental design On 25 August 2016 the Finnish Ministry of Social Affairs and Health sent out for comments a legislative proposal on the basic income experiment. As could be expected, initial reactions to it have been highly critical. As is the case with most matters of […]
Terveyspalvelujen kilpailun edistäminen puhuttaa muuallakin kuin Suomessa. Valinnanvapautta, kilpailua, laatua sekä kannusteita käsiteltiin heinäkuussa 2016 Hampurin terveystaloustieteen Euroopan kokouksessa useassa sessiossa. Competitive Policy in the health sector in five European countries -sessioon oli kerätty uusimmat kuulumiset kilpailupolitiikan osalta Hollannista, Saksasta, Norjasta, Portugalista ja Ranskasta. Session puheenjohtajana toimi Professori Luigi Siciliani, joka vieraili Kelassakin toukokuisessa valinnanvapausseminaarissa.
Ohjaamoita, matalan kynnyksen periaatteella toimivia nuorten palvelupisteitä, on perustettu usealle paikkakunnalle vuoden 2015 aikana. Helmikuussa 2016 palvelupisteitä oli toiminnassa tai käynnistymässä noin kolmekymmentä. Ohjaamoiden palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille elämäntilanteesta riippumatta: palvelupisteistä voi saada tukea esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan löytämiseen, urasuunnitteluun ja elämänhallintataitoihin liittyviin kysymyksiin. Ohjaamo-mallin tavoitteena on tuoda saman katon alle nuorten […]
Kelalla on asumistuessa merkittävä rooli, koska Kela maksaa yleistä asumistukea, eläkkeensaajien asumistukea, opintotuen asumislisää ja sotilasavustuksen asumisavustuksia. Asumismenoja korvataan myös perustoimeentulotukena, joka ensi vuoden alussa siirtyy Kelan hoidettavaksi. Asumistukeen liittyy monta ajankohtaista kysymystä. Eläkkeensaajien asumistuen liittäminen yleiseen asumistukeen kariutui viime vuoden budjettiväännön yhteydessä, mutta nyt on vireillä opiskelijoiden siirtäminen kokonaan yleisen asumistuen piiriin samassa yhteydessä, […]
Nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa. Nikotiinia vaikuttavana aineena sisältävät nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat Suomessa ylivoimaisesti käytetyimpiä tupakasta vieroituksen lääkkeitä. Nikotiinikorvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta vieroituksen tukena on vankkaa näyttöä. Näiden valmisteiden käytön tarkoituksena on vähentää tupakoinnin lopetuksen aiheuttamia vieroitusoireita korvaamalla tupakkatuotteiden sisältämää nikotiinia. Siten valmisteet vapauttavat lopettajan […]
Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet asumisen tukien lisääntyvät kustannukset (ks. esim. Helsingin Sanomat 21.8.2016). Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia. (Kela 2016.)