Yksi merkittävimmistä Juha Sipilän hallituksen leikkauskohteista on ansiosidonnainen työttömyysturva. Työttömyyspäivärahoista kaavaillaan 200 miljoonan euron säästöjä, jotka on tarkoitus saada kokoon lyhentämällä työttömyyspäivärahakauden enimmäiskestoa noin viidellä kuukaudella. Suurimmalla osalla tämä tarkoittaisi enimmäiskeston kutistumista 500 työttömyyspäivästä eli lähes kahdesta vuodesta 400 päivään. Alle kolme vuotta työelämässä olleille enimmäiskesto putoaisi 400 päivästä 300 päivään. Uudistus ei kuitenkaan koskisi […]
Pekka Kuusen klassikkoteos 60-luvun sosiaalipolitiikka (Kuusi 1961) oli käsikirja, jonka opit toimivat tiekarttana Suomen toisen maailmansodan jälkeiselle rakennemuutokselle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Teos alleviivasi sosiaalipolitiikan keskeistä roolia tarkoituksenmukaisesti toimivan talouden näkökulmasta. Kuusen teesit toteutuivat hänen omankin arvionsa mukaan suurelta osalta, kuten kirjassa oli esitetty. (Tuomioja 2002.) Kuusen myöhemmässä klassikkoteoksessa Tämä ihmisen maailma esitetty tulevaisuusvisio on ainakin […]
Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavilla ovi käy kesällä harvemmin kuin muina kuukausina. Tämä on tietysti selvää, sillä kesällä sairastetaan vähemmän kuin talven nuha- ja influenssakautena. Lisäksi kesällä lomailevat sekä lääkärit että potentiaaliset potilaat, ja ei-kiireellisten vaivojen hoito jää odottamaan lomien jälkeistä aikaa. Väestöstä vajaa kolmannes, 29 prosenttia, kävi vähintään kerran yksityislääkärillä vuonna 2014, samoin vuonna 2015. Kuukausittainen […]
Vuoden 2017 alussa voimaantuleva eläkeuudistus ei vielä sisällä muutoksia perhe-eläkkeisiin. Eläkeuudistusta koskeneessa sopimuksessa sovittiin, että perhe-eläketurvan kehittämisestä tehdään selvitystyö vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen neuvotellaan ja päätetään mahdollisista muutoksista perhe-eläkejärjestelmään. Selvitystyön ja neuvottelujen tueksi tarvitaan tietoa perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutuksista. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme selvitämme perhe-eläkkeiden merkitystä toimeentulolle ja terveydelle sekä edelleen sitä, millaisia riskejä mahdollisiin perhe-eläkkeiden […]
Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen. Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010) Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, […]
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) on käynnistynyt vauhdilla. Poliittista päätöksentekoa ja sen suunnittelua palvelevien asiantuntijatehtävien lisäksi strateginen tutkimusrahoitus on mahdollistanut jo useampien kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien viimeistelyn. Huomattavasti suurempi joukko tutkimuskäsikirjoituksia on kuitenkin työn alla. Konsortio-osapuolten välisen yhteistyön ja ylipäänsä eriarvoisuutta koskevan tutkimustoiminnan näkökulmasta erityisen hedelmälliseksi toimintatavaksi on […]
Toimeentulotuki on myös opiskelijan viimesijainen taloudellinen turva. Toimeentulotukeen on oikeus, jos henkilön tai perheen välttämättömät menot ylittävät tulot ja varat. Opiskelijoiden kohdalla valtion takaama opintolaina tulkitaan yleensä opiskelijan tuloksi, kun oikeutta toimeentulotukeen tarkastellaan. Näin tehdään, jos opiskelijalla on oikeus lainan valtiontakaukseen, vaikka hän ei olisi lainaa todellisuudessa nostanutkaan. Asiassa noudatetaan kohtuullisuusharkintaa: ohjeena on, että esimerkiksi alle […]
Soten monikanavaisen rahoituksen saa näyttämään viidakolta, johon helposti eksyy. Onneksi kansalainen ei seuraa rahoituksen polkuja, vaan useimmiten tietää, mistä palvelunsa hakee. Toivomme, että rahoituksen poluista ovat kiinnostuneita erityisesti päättäjät. Jotta rahoituksen salat aukeaisivat vielä paremmin, teimme Soten rahapuun yhteistyössä Hahmota-yrityksen kanssa.
Taloustutkimus teki keväällä Kelan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, joka kartoitti väestön mielipiteitä siitä, miten hallituksen suunnittelema perustulokokeilu tulisi toteuttaa. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä mm. siitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi sisällyttää, kuinka laaja kokeilun tulisi alueellisesti olla ja mistä mahdolliseen pysyvään perustulojärjestelmään tarvittavat varat tulisi ottaa. Väestöryhmien kohdalla kolme eniten kannatusta saanutta ryhmää olivat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat työttömät (45 […]
Uuden äitiyspakkauksen julkaisu on jokavuotinen mediaspektaakkeli, joka kääntää kansainvälisen huomion Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Äitiyspakkaus vaikuttaisi kuitenkin saaneen varteenotettavan kilpailijan perustulokokeilusta. Viime syksystä alkaen olemme antaneet viikoittain haastatteluja ulkomaalaisille medioille, osallistuneet lukuisiin tapahtumiin useissa eri maissa sekä käyneet tieteellistä keskustelua kansainvälisten tutkijaverkostojen sisällä. Yhteydenottoja on tullut muun muassa Ruotsista, Norjasta, Virosta, Puolasta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Sveitsistä, Belgiasta, […]
Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]
Kela järjestää ja rahoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisissä fysioterapiapalveluissa otettiin käyttöön asiakkaan valinnanvapaus virallisesti vuonna 2011. Tarkastelimme tuoreessa työpaperissa kyselytutkimuksella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakkaiden näkemyksiä valinnanvapaudesta.
Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.
Hesari uutisoi (28.04.2016) näyttävästi siitä, kuinka Kela-korvaus melko varmasti loppuu soten myötä. Viimeistä naulaa Kela-korvauksen arkkuun ei kuitenkaan ole vielä lyöty. Peruspalveluihin olisi tulossa valinnanvapausmalli, jonka toteutusta eri tahot pohtivat nyt kuumeisesti. Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän väliraportin perusteella voi päätellä, että sote-keskusmallit tuskin korvaisivat Kela-korvausjärjestelmää, vaan osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jatkaisi niiden käyttöä kuten […]
Keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten yleisin seksuaalihäiriö on erektiohäiriö, jota esiintyy Suomessa jonkinasteisena jopa kahdella kolmasosalla 50–70-vuotiaista miehistä. Erektiohäiriöiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Erektiohäiriölle altistavatkin tutut kansantautien riskitekijät, kuten esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikunnan puute. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti korkea verenpaine, korkea veren kolesterolipitoisuus, diabetes ja sepelvaltimotauti. Lisäksi erektiohäiriölle voivat […]
Asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluseteleiden käyttö ovat sote-uudistuksen myötä lisääntymässä. Järjestelmän toivotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua ja nostavan laatua. Järjestelmän toimivuudesta löytyy tietoa kansainvälisen kirjallisuuden perusteella (Pitkänen V. & Pekola, P. 2016), mutta suomalaista tutkimusta aiheesta on vähän. Selvitimme tuoreessa The European Journal of Health Economics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kilpailun ja laadun välistä yhteyttä Kelan vaativan […]
Kelan johtaman tutkimusryhmän eilen julkaisema esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista on herättänyt odotetusti laajaa julkista keskustelua. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin hyvä tarkentaa vielä muutamia keskusteluissa puhuttaneita asioita. Ensinnäkin on vielä kerran syytä painottaa, että saadun tehtäväksiannon mukaisesti kyseessä on perustulokokeilun – ei perustulon – suunnittelu. Raporttia koskeneessa keskustelussa ennen muuta perustulon taso, koeasetelma ja kannustinloukut näyttävät aiheuttaneen […]
Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]
Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]
“Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.” ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.” ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.” Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. […]
