Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.


”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.” ”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.”   Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä […]


Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on julkaistu. Uudistuksen tavoitteina ovat muun muassa perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempi jakautuminen perheissä ja tasa-arvon vahvistuminen työelämässä. Miten ehdotettujen muutosten voidaan arvioida vaikuttavan vanhempainpäivärahan käyttöön ja kuluihin tai työllisyyteen?


Sopiva varhaiskasvatuksen aloitusikä herättää usein vahvasti tunnepitoista keskustelua, jota värittää omat tai muiden kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta. Monessa perheessä se, missä vaiheessa lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, määrittyy usein vanhempien työmarkkina-aseman sekä perheen ja lapsen yksilöllisten tekijöiden mukaan. Ajankohdan valinnassa voivat taustalla kuitenkin vaikuttaa vahvasti myös käsitykset ja uskomukset niin varhaiskasvatuksen laadusta kuin sopivasta päivähoidon […]


Tuore kyselytutkimus selvitti vanhempien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Kotihoidon tuen kannatus on edelleen vankka, ja hyvin harva vanhempi olisi valmis luopumaan siitä kokonaan. Kuitenkin lähes 40 % vastaajista olisi valmis poistamaan kotihoidon tuen, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5-vuotias.


Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa.   Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä. Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat […]


Kysyimme pienten lasten äitien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui 6+6+6-malli, jossa yksi vanhempainvapaajakso on varattu äidille, yksi isälle ja yksi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi.   Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu kevään aikana vilkkaasti. Nykyisen järjestelmän ongelmiksi on nostettu muun muassa kotihoidontukijärjestelmän ylläpitämät äitien pitkät poissaolot työelämästä, hoivan ja perhevapaista johtuvien työurakatkosten kohdentuminen pääosin naisille, heikot […]


Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen.   Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]


Aiempi työtilanne ja lasten määrä vaikuttavat siihen, miten nopeasti äidit palaavat työelämään lapsen syntymän jälkeen.   Työhön palaaminen voi viivästyä vuosia, vaikka ensisynnyttäjän työmarkkina-asema olisi ollut vahva ennen äitiysvapaata. Näin käy etenkin silloin, jos lapsia syntyy useampia. Uusien äitien työuriin ja myös pitkän aikavälin työllisyyteen vaikuttavat vanhempainvapaiden jakaminen tai jakamatta jättäminen sekä hoitovapaa ja kotihoidontuki, mutta […]


Kelan tutkimuksen tuoreessa teemakirjassa Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla tarkastellaan suomalaista perhepolitiikkaa, lapsiperheiden tilannetta 2010-luvun Suomessa sekä asenteita työ- ja hoivavastuiden jakamista kohtaan (lue tiedote 16.6.2016) . Yhtäältä on tärkeää selvittää, millaisia valintoja perheissä tehdään koskien esimerkiksi perhevapaiden jakamista äidin ja isän kesken. Toisaalta yhtä tärkeää on tutkia näiden valintojen taustalla vallitsevia arvoja ja […]


  • 1
  • 2