Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.
Yksityisen varhaiskasvatuspalveluiden merkitys on kasvanut viimeisenä kahtena vuosikymmenenä samalla kun kuntien tarjoamat palvelusetelit ovat osittain korvanneet Kelan kautta maksettua yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tuki suuntautuu suurituloisiin perheisiin. Pienituloisille perheille suunnattu yksityisen hoidon tuen hoitolisä on menettänyt merkitystään hintojen kohotessa. Samalla tukea täydentämään tarkoitetun kuntalisän merkitys on kasvanut. Yksityisten hoidon tuella käytettyjen palveluiden hinnan nousua […]
”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.” ”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.” Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä […]
Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.
Vuoden 2013 perhevapaauudistuksessa toteutettiin useita muutoksia isyysvapaisiin. Isyysvapaan käyttöön lisättiin joustavuutta niin, että isät voivat nyt siirtää isyysvapaan pitämistä aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
Sopiva varhaiskasvatuksen aloitusikä herättää usein vahvasti tunnepitoista keskustelua, jota värittää omat tai muiden kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta. Monessa perheessä se, missä vaiheessa lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, määrittyy usein vanhempien työmarkkina-aseman sekä perheen ja lapsen yksilöllisten tekijöiden mukaan. Ajankohdan valinnassa voivat taustalla kuitenkin vaikuttaa vahvasti myös käsitykset ja uskomukset niin varhaiskasvatuksen laadusta kuin sopivasta päivähoidon […]
Kevään koronaepidemian seurauksena tapahtunut lomautusten ja työttömyyden kasvu paljastaa nyt, ketkä kärsivät määräytymisperusteen muutoksesta.
Tuore kyselytutkimus selvitti vanhempien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Kotihoidon tuen kannatus on edelleen vankka, ja hyvin harva vanhempi olisi valmis luopumaan siitä kokonaan. Kuitenkin lähes 40 % vastaajista olisi valmis poistamaan kotihoidon tuen, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5-vuotias.
Uunituore kyselytutkimus antaa tietoa siitä, mitä mieltä vanhemmat ovat perhevapaiden uudistamisesta.
Kelan koordinoima tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa eroperheiden vuoroasumisjärjestelyiden yleisyydestä ja muodoista. Hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisiin asumisjärjestelyihin perheet päätyvät vanhempien eron jälkeen. Tietoa saadaan myös siitä, miten yksinhuoltajien ja eroperheiden arkea voitaisiin tukea nykyistä paremmin.
Isät pitäisi saada käyttämään itsenäistä isyysvapaata huomattavasti enemmän kuin nyt. Se tasaisi hoivavastuuta ja jouduttaisi äitien työhön paluuta.
Kuntien tuki lasten kotihoidolle on vähentynyt tasaisesti. Yksi keino uudistaa perhevapaita voisi olla joustavuuden lisääminen vanhempainvapaan kestoon ja korvaustasoon.
