Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.


Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.      


Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.


Kelan korvaamissa sairauspoissaolojaksoissa oli maaliskuun puolivälissä lyhytaikainen nousupiikki. Piikki ei johtunut koronavirustapauksista tai mielenterveyden häiriöistä vaan hengityselinten sairauksien perusteella alkaneista sairauspäivärahakausista. Koronakevään edetessä poissaolokausien alkavuus kuitenkin pieneni.


Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien,  naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.


Suuri osa terapeuteista koki taloudellisia menetyksiä asiakasmäärien vähentyessä. Etäkuntoutuksen ansiosta kuitenkin vain osalla asiakkaista terapia jäi kokonaan toteutumatta. Koronaviruksen hidastamiseksi laaditussa valmiuslaissa muun muassa kiellettiin vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköihin sekä hoitolaitoksiin sekä velvoitettiin yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tämä aiheutti muutoksia myös kuntoutuksen toteutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön, sekä […]


Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus tulee pitää mielessä arvioitaessa koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia. Poikkeustilanne näkyy Kelaan saapuneiden kuntoutushakemusten lukumäärissä keväällä 2020. Vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin pidempää seuranta-aikaa ja useampien eri tekijöiden tarkastelua.


Sosiaaliturva tuo turvaa erilaisissa elämän riskeissä, esimerkiksi koronakriisistä johtuvan lomautuksen aikana. Esimerkkisimuloinnilla havainnollistamme, kuinka suurta osaa palkansaajakotitalouksista sosiaaliturva suojaa ja kuinka suuri osa talouksista olisi köyhyysriskissä kotitalouden eniten ansaitsevan jäsenen jäädessä työttömäksi.


Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksittäisten henkilöiden rahapelikäyttäytymiseen vaikuttavat useat tekijät. Millaisia vaikutuksia koronavirusepidemialla ja sen aiheuttamalla poikkeustilanteella on yksittäisten henkilöiden rahapelaamisen määrään, ja miten näitä vaikutuksia voidaan selittää?


Kelan korvaamissa yksityislääkäri- ja yksityishammaslääkärikäynneissä ei toistaiseksi näy käyntimäärien voimakasta laskua koronavirusepidemian takia. Tämä voi johtua osin korvauksen maksukuukauteen perustuvasta tilastoinnista, jossa osa käynneistä näkyy viiveellä vasta seuraavien kuukausien maksutilastoissa.   Kela korvasi viime vuonna 3,34 miljoonaa yksityislääkärillä käyntiä ja 1,97 miljoonaa yksityishammaslääkärillä käyntiä. Varsinkin hammaslääkärikäyneissä yksityissektori tarjoaa vastaavia palveluita kuin kunnallinen hammashoito. Yksityislääkärikäynnit ovat […]


Koronaviruspandemia alkaa vähitellen näkyä myös Kelan sairauspäivärahaetuuksissa. Varsinaisessa sairauspäivärahassa tartunnat eivät kuitenkaan toistaiseksi juuri näy, sillä tartuntatautipäiväraha on epidemiakaudella karanteeniin määrättyjen työkyvyttömien henkilöiden ansionmenetyksiä korvaava etuus. Hakemus- ja käsittelyviiveistä johtuen sairauspäivärahaetuuksien tietoja ei voi hyödyntää akuuttiin päiväkohtaiseen työkyvyttömyyden seurantaan.


Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.


Perustulo on liian hidas tapa vastata koronakriisin aiheuttamiin toimeentulo-ongelmiin, koska se vaatisi kokonaan uuden etuusjärjestelmän rakentamisen.  Nopeampi ratkaisu on tehdä muutoksia nykyisiin etuuksiin.