Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei ollut saanut vuoden aikana mitään sote-palvelua tai etuutta.
Sosiaaliturvajärjestelmämme vastaa monipuolisesti erilaisiin elämäntilanteisiin ja sosiaalisiin riskeihin. Siksi järjestelmä kattaa lukuisia varsin eriluonteisia sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluita sekä etuuksia. Tämä väistämättä aiheuttaa järjestelmään monimutkaisuutta, jota on pohdittu myös sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa. Yhtäältä monimutkaisuuden on tunnistettu johtuvan lainsäädännöstä ja etuuksien erilaisista määräytymisperusteista. Toisaalta myös järjestelmän hajautettu toimeenpano aiheuttaa monimutkaisuutta, kun palveluista ja etuuksista vastaa usea eri toimija.
Palveluiden ja etuuksien saamisesta on ollut vaikea muodostaa kokonaiskuvaa, koska tiedot niiden käytöstä ovat hajautuneet eri toimijoiden rekistereihin. Tietoa on puuttunut muun muassa siitä, kuinka suuri osuus eri ikäisistä ylipäätään on palveluiden käyttäjiä ja etuuksien saajia, kun huomioidaan koko sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän kenttä kaikkine toimijoineen.
Tutkimushankkeessa kootaan yhteen eri toimijoiden tiedot sote-palveluiden ja etuuksien käytöstä
Tätä tietoaukkoa paikkaamme käynnissä olevassa tutkimushankkeessamme. Olemme koonneet mahdollisimman kattavasti yhden kaupungin koko väestöä koskevat rekisteritiedot sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden sekä etuuksien käytöstä. Oulun asukkaita vuosina 2013–2018 koskevalla aineistollamme voimme tarkastella yhtä aikaa eri sektoreiden ja tahojen hoitamien etuuksien ja palveluiden käyttöä samoilla ihmisillä usean vuoden aikana.
Seuraavissa kuvioissa näytämme hankkeen aineistosta tuotettuja lukuja palveluita ja etuuksia saaneiden väestöosuuksista vuonna 2018. Sen jälkeen tarkastelemme, miltä palveluita ja etuuksia käyttäneiden osuudet näyttävät, kun eri palvelutyyppejä lasketaan yhteen ja kun tarkastellaan palveluiden ja etuuksien käyttöä yhdistelminä.
Tarkemmat tiedot aineiston sisällöstä ja tietojen lähteistä löytyvät hankkeen aineistoa kuvaavasta työpaperista. Työpaperin julkaisemisen jälkeen aineisto on täydentynyt työvoimahallinnon järjestämien työvoimapalveluiden tiedoilla. Työvoimapalveluista seuraavassa tarkastellaan työllistettynä, työvoimakoulutuksessa tai työ- tai koulutuskokeilussa olemista sekä tuetun työllistämisen palvelulinjan tai työvoiman palvelukeskuksen (TYP) asiakkuuksia.
Yleisimmin käytetyt palvelut ja etuudet riippuvat vahvasti ikäryhmästä
Kuviossa 1 näytetään terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluita sekä sosiaaliturvaetuuksia saaneiden osuudet Oulun väestöstä vuonna 2018 palvelutyyppi ja etuuslaji kerrallaan. Kuvion valikosta voi valita tarkempaan tarkasteluun haluamansa ikäryhmän. Tietojen perusteella saadaan yleiskuva siitä, kuinka suurta osaa eri ikäryhmien väestöstä erityyppiset palvelut ja etuudet koskettavat.
Kuvio 1.
Kuviosta nähdään esimerkiksi, että koko Oulun väestöstä noin puolet käytti julkisen avosairaanhoidon palveluita vuonna 2018, ja noin puolet sai Kelan lääkekorvauksia. Sen sijaan sosiaalipalveluiden ja työvoimapalveluiden piirissä oli vain pieni osa väestöstä. Etuuksista saatiin väestötasolla useimmin eläkkeitä tai asumisen tukia.
Niin eri palveluiden kuin etuuksienkin saaminen riippuu kuitenkin vahvasti iästä. Osa palveluista ja etuuksista on ylipäätään mahdollisia ja relevantteja vain tietyn ikäisille. Esimerkiksi lastensuojelun piirissä ovat vain lapset, ja sairauspäivärahaa voivat saada vain työikäiset. Toisaalta 65 vuotta täyttäneistä lähes kaikki saavat eläke-etuutta, koska tämän ikäisistä suurin osa on vanhuuseläkkeellä.
Ikäryhmittäisistä kuvioista havaitaan muun muassa se, että lapsista valtaosa oli vuoden aikana ollut julkisen avoterveydenhuollon palveluiden – käytännössä kouluterveydenhuollon – piirissä, ja kaksi kolmesta oli käyttänyt julkisia suun terveydenhuollon palveluita. Viidennes lapsista asui asumistukea saavassa kotitaloudessa. 18–24-vuotiailla nuorilla korostui erityisesti asumistukien ja opintoetuuksien mutta myös työttömyysetuuksien saaminen.
25–64-vuotiaiden yleisimmin saamia etuuksia olivat perhe-etuudet, mutta myös työttömyysetuuksia ja asumistukia saatiin usein. Terveyspalveluista työikäisillä korostuivat työterveyshuollon palvelut. Vain harva työikäinen oli julkisten sosiaalipalveluiden piirissä.
65 vuotta täyttäneillä korostui erityisesti julkisten avosairaanhoitopalveluiden käyttö ja lääkekorvausten saaminen. Myös useimpia muita terveyspalveluita käytettiin muita ikäryhmiä enemmän. Lähes jokainen 65 vuotta täyttänyt sai eläkettä. Vanhimmassa ikäryhmässä saatiin usein myös vammaisetuuksia, jotka tämän ikäisillä ovat eläkettä saavan hoitotukia.
Lähes kaikki saivat vuoden aikana jotakin terveys-, sosiaali- tai työvoimapalvelua tai etuutta
Kun kaikkien kuvion 1 palveluiden ja etuuksien saamista tarkastellaan yhtä aikaa, havaitaan, että jotakin palvelua tai etuutta sai vuoden aikana peräti 97 % väestöstä (kuvio 2). Osuus oli varsin saman suuruinen eri ikäryhmissä.
Kuvio 2.
Kaikissa ikäryhmissä valtaosa väestöstä oli vuoden aikana saanut jotakin terveyspalvelua (terveyspalveluihin on tässä laskettu myös sairausvakuutuksen matka- ja lääkekorvaukset). Lapsista ja ikääntyneistä jotakin terveyspalvelua oli saanut lähes jokainen, nuorista ja työikäisistäkin noin yhdeksän kymmenestä.
Sen sijaan sosiaalipalveluiden ja/tai työvoimapalveluiden piirissä oleminen oli selvästi harvinaisempaa. Koko väestöstä näiden palveluiden piirissä oli 13 %. 65 vuotta täyttäneistä sosiaalipalveluita sai muita ikäryhmiä suurempi osuus, mikä käytännössä johtuu ikäihmisten sosiaalipalveluihin kuuluvista asumispalveluista ja kotihoidosta (vrt. kuvio 1).
Koko väestöstä 61 % sai jotakin etuutta, kun mukaan luetaan asumistukea ja/tai toimeentulotukea saavassa kotitaloudessa asuminen. Etuuksia saaneiden osuus vaihteli vahvasti ikäryhmittäin. Vanhuuseläkkeiden ansiosta 65 vuotta täyttäneistä etuuksia sai käytännössä jokainen. Etuuksien saaminen on yleistä myös nuorilla: neljä viidestä 18–24-vuotiaasta oli vähintään yhden etuuden saajia (yleisimmin opinto-, tai työttömyysetuudet ja asumisen tuet; ks. kuvio 1).
Väestöstä yli puolet saa vuoden aikana sekä terveyspalveluita että jotakin etuutta
Lopuksi tarkastelimme terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden (joihin laskettiin tässä myös työvoimapalvelut) sekä etuuksien ristiinkäyttöä yhden vuoden aikana (kuvio 3).
Kuvio 3.
Edellä havaittiin, että vain noin 3 % oululaisista ei ollut vuoden aikana minkään palvelun tai etuuden piirissä. Runsas kolmannes väestöstä käytti pelkkiä terveyspalveluita; 46 % puolestaan käytti terveyspalveluita ja sai niiden lisäksi jotakin etuutta mutta ei käyttänyt sosiaalipalveluita. 11 % sai vuoden aikana sekä terveyspalveluita, sosiaali- ja/tai työvoimapalveluita että etuuksia. 65 vuotta täyttäneistä tähän ryhmään kuului viidennes väestöstä.
Loput yhdistelmät olivat varsin harvinaisia, joskin 18–24-vuotiaista varsin moni sai pelkkiä etuuksia muttei käyttänyt palveluita. Joka ikäryhmässä sosiaalipalveluita saatiin erittäin harvoin ilman, että samana vuotena oltiin myös terveyspalveluiden piirissä.
Palveluiden ja etuuksien päällekkäiskäytöstä tarvitaan lisää tietoa
Sote- ja sosiaaliturvauudistuksia valmisteltaessa yhtenä ongelmana on ollut tietopohjan hajanaisuus ja sen myötä kokonaiskuvan puutteellisuus.
Useita rekisterejä yhtä aikaa hyödyntävä tarkastelumme toi näkyväksi sen, että ainakin tarkastelemamme Oulun kaupungin väestöstä lähes kaikki ovat yhden kalenterivuoden aikana jollain tavoin sosiaaliturvaan kuuluvien palveluiden ja etuuksien piirissä. Tulos syntyy suurelta osin nimenomaan terveyspalveluiden käytöstä: suurin osa väestöstä kaikissa ikäryhmissä käyttää jotakin terveyspalvelua. Myös etuuksia saavien osuus on suuri etenkin ikääntyneillä.
Sen sijaan sosiaali- ja työvoimapalvelut koskettavat varsin pientä osaa väestöstä. Tulostemme perusteella näyttää siltä, että lähes kaikki sosiaali- ja/tai työvoimapalveluita käyttävät ovat myös terveyspalveluiden piirissä. Erityisesti sosiaalipalveluita tarvitsevat voivat siten hyötyä sote-palveluiden aikaisempaa paremmasta integraatiosta, joka on sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena.
Tarkastelemassamme Oulun väestössä joka kymmenes oli vuoden aikana sekä terveyspalveluiden, sosiaali- ja/tai työvoimapalveluiden että etuuksien piirissä. Laajasti eri tyyppisiä palveluita ja etuuksia käyttävien joukkoon tiivistyvät haasteellisimmat elämäntilanteet. Asiakkaan tilanteen ratkaisemisen kannalta olisi hyödyllistä, jos tiedot niin palveluista kuin etuuksista olisi mahdollista saada samaan tietopohjaan.
On tärkeää selvittää nimenomaan palveluiden ja etuuksien kokonaiskäyttöä ja päällekkäiskäyttöä eri elämäntilanteissa. Palveluiden ja etuuksien yhteen sovittaminen on tunnistettu tärkeäksi teemaksi myös osana sosiaaliturvauudistuksen valmistelua. Tarkastelua onkin tarpeen tarkentaa asiakasryhmäkohtaisiin etuus- ja palvelupolkuihin ja palveluiden ja etuuksien yhdistelmiin.
Tutkimushankkeemme osatutkimuksissa selvitämmekin tarkemmin eri sektoreiden järjestämien palveluiden ja etuuksien rinnakkaiskäyttöä väestöryhmittäin sekä eri elämäntilanteissa olevien palvelupolkuja. Ensimmäisiä tuloksia on jo julkaistu eri sektoreiden järjestämästä kuntoutuksesta, julkisesta ja yksityisestä hammashoidosta sekä avosairaanhoidon suurkäytöstä sekä sen yhteydestä sairauspoissaoloihin.
Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @JenniBlomgren
Sauli Jäppinen
data scientist, Kela
Twitter: @SauliJappinen
Tutkimushankkeessa julkaistua:
Blomgren Jenni, Jäppinen Sauli (2020): Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käyttö Oulussa 2013–2018. Tutkimushankkeen aineiston yleiskuvaus. Työpapereita 154. Helsinki: Kelan tutkimus, 2020.
Nurminen Mikko, Blomgren Jenni, Mikkola Hennamari (2021): Hammaslääkärissä käydään joko julkisella tai yksityisellä sektorilla – harvoin molemmilla. Kelan Tutkimusblogi 17.3.2021.
Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Frequent attenders of three outpatient health care schemes in Finland: Characteristics and association with long-term sickness absences, 2016–2018. BMC Public Health 2021; 21: 870.
Perhoniemi Riku, Blomgren Jenni (2021): Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat kapasiteettia kaikilla palvelusektoreilla. Kelan Tutkimusblogi 12.5.2021.
Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2020): Kuntoutukseen osallistuminen ja eri osajärjestelmien ristikkäiskäyttö – rekisteritarkastelu Oulun väestössä vuonna 2018. Kuntoutus 2020; 43(4): 6–20.
Rinne Hanna, Blomgren Jenni (2020): Lähes viidennes väestöstä osallistuu kuntoutukseen. Kelan Tutkimusblogi 9.12.2020.
Kommentit