Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.


150–200 euroa 1 korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.


Suomessa on joukko työttömiä, joiden työkyky ei riitä työllistymiseen. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on työnsä alkuvaiheissa kiinnittänyt huomiota heidän tilanteeseensa. Mutta keitä nämä työttömät oikeastaan ovat? Ryhmän määrittely vaikuttaa myös ratkaisuehdotuksiin. Sosiaaliturvauudistuksessa pitäisi yksittäisten asiakasryhmien tilanteen lisäksi nähdä kokonaiskuva.


Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien,  naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.


Sosiaaliturva tuo turvaa erilaisissa elämän riskeissä, esimerkiksi koronakriisistä johtuvan lomautuksen aikana. Esimerkkisimuloinnilla havainnollistamme, kuinka suurta osaa palkansaajakotitalouksista sosiaaliturva suojaa ja kuinka suuri osa talouksista olisi köyhyysriskissä kotitalouden eniten ansaitsevan jäsenen jäädessä työttömäksi.


Sosiaaliturvan kokonaisuus muodostuu lukuisista toisiinsa kytköksissä olevista etuuksista ja palveluista. Kun yhden lainsäädännössä tai toimeenpanossa tehdään muutoksia, syntyy herkästi heijastusvaikutuksia toisiin järjestelmän osiin. Eri hallinnonalojen etuudet ja palvelut tulisikin nähdä kokonaisuutena.


Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua.   Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]


Yksi merkittävimmistä Juha Sipilän hallituksen leikkauskohteista on ansiosidonnainen työttömyysturva. Työttömyyspäivärahoista kaavaillaan 200 miljoonan euron säästöjä, jotka on tarkoitus saada kokoon lyhentämällä työttömyyspäivärahakauden enimmäiskestoa noin viidellä kuukaudella. Suurimmalla osalla tämä tarkoittaisi enimmäiskeston kutistumista 500 työttömyyspäivästä eli lähes kahdesta vuodesta 400 päivään. Alle kolme vuotta työelämässä olleille enimmäiskesto putoaisi 400 päivästä 300 päivään. Uudistus ei kuitenkaan koskisi […]


Helsingin Sanomissa uutisoitiin 12.1. työttömien työnhakijoiden haluttomuudesta muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Uutisen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla olisi tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja projektipäälliköille ja insinööreille, mutta niihin ei saada osaavaa työvoimaa. Samaan aikaan maakunnissa on työttöminä koulutettua työvoimaa, joka on haluton muuttamaan työn perässä Helsinkiin. Miksi näin on? Helsingin Sanomien uutisen mukaan syynä muuttohaluttomuuteen ovat asuntojen hintaerot, […]


Tanskan työttömyyskomitea jätti eilen (19.10.2015) mietintönsä. Asiantuntijoista koostuneen työryhmän raportti sisältää muutamia kiinnostavia ja tuoreita – osin villejäkin – avauksia, jotka koskevat päivärahan saamisen ehtoja, päivärahakauden pituutta ja päivärahan tasoa. Tavoitteena on joustavampi työttömyysturva, joka ottaisi paremmin huomioon työmarkkinoilla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Silmämääränä on työryhmän puheenjohtajan, Århusin yliopiston taloustieteen professori Nina Smithin mukaan freelancer-työn ja […]


Eläketurvakeskus kertoi tiedotteessaan äskettäin, että eläkkeellesiirtymisiän odote kasvoi viime vuonna. Se kasvoi 25-vuotiailla 0,3 vuotta 61,2 vuoteen ja 50-vuotialla 0,2 vuotta 62,8 vuoteen. ”Eläkkeellesiirtymisiän” odote on Eläketurvakeskuksen käyttämä ja kehittämä mittari, joka kuvaa todennäköistä ansioeläkkeen alkamisikää, jos eri ikäluokissa siirryttäisiin samassa tahdissa eläkkeelle kuin tilastointivuonna ja jos myös kuolevuus pysyisi ennallaan. Uutinen on uutinen suhteellisessa […]


Yli puolet suomalaisista pitää sosiaalitukia passivoivina. Ratkaisuna pulmaan on sosiaalitukien muuttaminen vastikkeellisiksi. Tämä oli yksi Ylen uutisten pääviestejä tiistaina 7.1. Ylen sivuilta käy ilmi, että mielipidekyselyn lause, johon vastaajien oli otettava kantaa, oli tarkasti ottaen seuraava. ”Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.” En nyt pohdi tätä johdattelevalta vaikuttavaa kysymystä, vaan […]


Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta […]


Suomessa 18 prosenttia työikäisestä väestöstä oli työelämän ulkopuolella työkyvyttömyyden tai työttömyyden takia vuonna 2010, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa vastaava osuus oli 12–13 prosentin tasolla. Vuosien 2005 ja 2010 välillä Suomen tilanne pysyi lähes muuttumattomana: poissaoloaste laski prosenttiyksikön verran, mutta Ruotsissa vastaavana aikana laskua oli viisi prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Kelan tutkimusosaston tuoreesta selvityksestä, jossa […]


  • 1
  • 2