Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.
Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.
The Finnish basic income experiment is coming to an end. A recently launched evaluation study is now looking at the income, employment and wellbeing effects of receiving a basic income. Results will become available during 2019 and 2020.
Suomen perustulokokeilu lähenee loppuaan, ja sen tieteellinen arviointitutkimus on nyt käynnissä. Tutkimus tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin. Tulokset selviävät vaiheittain vuosien 2019–2020 aikana.
Helsingin Sanomat otsikoi verkossa (19.6.) THL:n ja Me-säätiön tulolaskurin ”näyttävän ensimmäistä kertaa, millaisissa kannustinloukuissa suomalaiset pahimmillaan elävät”. Laskuri ei kuitenkaan kuvaa pahimpia tilanteita.
The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]
Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta. Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]
