Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?


Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.


Sote-uudistuksen johtamisessa käytettävä tietopohja koostuu pitkälti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä koskevista tiedoista. Ne kuvaavat kuitenkin hoidontarvetta rajallisesti. Sote-palvelujen käyttötietoon perustuva rahoitusjärjestelmä voikin ylläpitää tai jopa lisätä terveyseroja. 


Sairausajan sosiaaliturvan merkitys on koronaepidemian aikana korostunut. Kelan sairauspäivärahaetuuksilla korvataan myös yrittäjille sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä. YEL-vakuutetulle yrittäjälle voidaan maksaa päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien poissaolokaudet ovat verrattain pitkiä.


Ravinnon yhteyttä muistisairauksiin on tutkittu viime vuosina erityisen vilkkaasti. Aiheesta sai syventävää tietoa valtakunnallisilta ravitsemuspäiviltä ”Ruoki aivojasi”, jotka pidettiin lokakuussa 2014 Helsingissä. Ruoki aivojasi – kuten sydäntäsi Ruokavalio vaikuttaa sydänterveyteen ja samalla aivoterveyteen. Kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä muistisairauksien riskitekijöitä. Näin ollen niitä ehkäisevä ruokavalio ehkäisee myös muistisairauksia. Se, mikä […]


Monella terveysalan ammattilaisella meni viime keväänä kahvi väärään kurkkuun kuullessaan uutisen sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta. Sen jälkeen uutta Sotea on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta käytävä keskustelu sai minut kaivamaan esiin tasan kymmenen vuotta sitten ilmestyneen väitöskirjani. Analysoin erikoissairaanhoidon hinnoittelun kannusteita ja kustannusriskejä (Mikkola 2002). Osoitin, että erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on pienille kunnille […]


Kilpailun toimimattomuus terveydenhuollossa näyttää olevan ikuisuusongelma. Euroopan vakuutusperusteiset järjestelmät ovat kilpailun hyödyntämisessä viime vuosina kuitenkin edistyneet, erityisesti hollantilaiset. Kilpailun toimivuutta edistäviä olosuhteita ruodittiin monissa sessioissa heinäkuussa terveystaloustieteen Euroopan kokouksessa Sveitsissä, Zürichissä (www.eche2012.ch). Vastaava kokous pidettiin kaksi vuotta sitten Helsingissä.


Herätyskello soi aamulla kukonlaulun aikaan. Olo on epätodellinen. Mutta vain hetken. Sitten tajuntaan iskeytyy karu todellisuus. Uusi työpäivä kaikkine kiireineen on taas alkamassa. Ensin iso kuppi kahvia, sitten lapset puolipukeissaan autoon. Tarhan kautta työpaikalle ja kahdeksan tunnin hosumisen jälkeen samaa reittiä takaisin. Pyykkejä, tiskejä, harrastuksia ja puolimaraton. Ja kuinkas ollakaan, kello näyttää taas jo nukkumaanmenoaikaa. […]


Törmäsin internetissä surffaillessa mielenkiintoiseen aiheeseen. Yhdysvaltalainen konservatiivinen Heritage-säätiö on tehnyt tutkimuksen, jossa tuodaan päivänvaloon mielenkiintoisia tietoja siitä, miten köyhät – tai ”köyhät” – USA:ssa elävät (Rector & Sheffield 2011). Ja tulokset ovat häkellyttäviä. 92 prosentilla köyhistä on mikroaaltouuni, 74 prosentilla on perheessä auto, 31 prosentilla on jopa kaksi tai useampia autoja, 64 prosentilla on kaapeli- […]


Äskettäin julkaistussa indikaattoriraportissa koottiin yhteen viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä suomalaisten terveydentilassa ja terveyteen liittyvissä etuuksissa. Kuten tiedetään, väestön elinikä pidentyy jatkuvasti eikä lopullista rajaa tälle kehitykselle ole toistaiseksi pystytty osoittamaan. Viime vuosikymmeninä suomalaisten keskimääräisen eliniän piteneminen on liittynyt etenkin sydän- ja verisuonitautien vähenemiseen, mikä puolestaan johtuu pitkälti elintapojen myönteisestä kehityksestä. Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten […]


Voiko terveyttä ja parempaa elämän laatua ostaa rahalla? Terveystaloustieteilijä vastaisi epäröimättä: kyllä voi! Terveystaloustieteilijät voivat laskea ja vertailla, miten paljon eri tilanteissa laatupainotettuja elinvuosia voidaan saada terveyspalveluilla ja lääkkeillä. Ongelma on vain se, että rahat loppuvat aina kesken. Palvelujärjestelmät olivat keskiössä terveystaloustieteen 8. maailmankonferenssissa Kanadan Torontossa heinäkuun alussa. Jokaisessa yhteisluennossa vähintäänkin viitattiin Yhdysvaltain terveysreformiin, jota […]


Tulevana syksynä pyörähtää käyntiin Terveys 2011 -tutkimus. Terveys 2011 on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) organisoima tutkimus suomalaisen aikuisväestön terveydentilan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Kela osallistuu tutkimuksen rahoitukseen ja suunnitteluun sekä tulosten raportointiin. Terveys 2011 on osa jatkokertomusta. Tutkimukseen kutsutaan osallistumaan ne henkilöt, jotka kutsuttiin myös kymmenisen vuotta sitten toteutettuun Terveys 2000 -tutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen […]


  • 1
  • 2