Yhteiskatto auttaisi osaa, mutta osalle se olisi nykyistä huonompi vaihtoehto. Hyödyt kohdistuisivat etenkin ikäihmisiin, haitat aiemmin vain matkakaton saavuttaneisiin.
Vuosien 2014–2020 aikana uusien tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden käyttö on yleistynyt ja lääkeryhmän kustannukset ovat kasvaneet. Insuliinien kustannukset ovat samaan aikaan laskeneet.
Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.
Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.
Heti kalenterivuoden ensimmäisellä lääkeostolla tapahtuvista lääkekaton ylityksistä suurin osa aiheutuu biologisen valmisteen lääkeostosta. Maksukattojen yhdistämisen ja erilaisten kertymistapojen lisäksi tulee keskustella lääkkeiden hinnoista ja niihin vaikuttamisesta.
Sairausajan sosiaaliturvan merkitys on koronaepidemian aikana korostunut. Kelan sairauspäivärahaetuuksilla korvataan myös yrittäjille sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä. YEL-vakuutetulle yrittäjälle voidaan maksaa päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien poissaolokaudet ovat verrattain pitkiä.
Hammashoitopalveluiden käyttäjät ovat vahvasti polarisoituneet vain julkisen sektorin ja vain yksityisen sektorin käyttäjiin – harva käyttää molempien sektoreiden palveluita. Hammaslääkärissä käyminen kahden vuoden tarkastelussa oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla. On epäselvää, mikä tulee olemaan yksityisen hammashoidon rooli suhteessa tulevaisuuden hyvinvointialueiden järjestämiin suun terveydenhuollon palveluihin.
Lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, pääsevät nyt entistä paremmin Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy vuosittain tuhansilla suomalaisilla. Tuore tutkimus osoittaa, että enimmäisajan täyttyminen ennakoi valtaosalla vähintään osittaista työkyvyn menettämistä vuosien ajaksi. Tästä kertovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja uusien sairauspäivärahakausien yleisyys. Samoin työttömyyskausien yleisyys ja ansiotyön harvinaisuus enimmäisajan täyttymisen jälkeen kertovat, että täyden työkyvyn palautuminen on harvinaista.
Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on julkaistu. Uudistuksen tavoitteina ovat muun muassa perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempi jakautuminen perheissä ja tasa-arvon vahvistuminen työelämässä. Miten ehdotettujen muutosten voidaan arvioida vaikuttavan vanhempainpäivärahan käyttöön ja kuluihin tai työllisyyteen?
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on valinnanvapaus Kelan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan fysioterapian asiakkaat valitsevat korkealaatuisia tuottajia lähialueiltaan. Valinnanvapaus kannustaa tuottajia siten panostamaan laatuunsa.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Lääkekatto (579,78 euroa) täyttyi vuoden 2021 kahden ensimmäisen viikon aikana 1952 henkilöllä, joista 1604:lla heti ensimmäisellä lääkeostolla. Jos vuosikatto määräytyisi Suomessakin Ruotsin tapaan liukuvasti ja kertymäkausi alkaisi ensimmäisestä matkasta tai lääkeostosta eikä kaikilla vuoden alusta, suuret maksut eivät kertyisi alkuvuoteen.
Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]
Raha- ja digipeliongelmista kärsiviä henkilöitä voidaan tukea ja auttaa kuntoutuksen avulla. Kuvaan tässä kirjoituksessa, millaisia interventioita kuntoutuksessa käytetään uusimman tutkimuskirjallisuuden perusteella.
Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.
Tuoreessa työpaperissa selvitimme, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttivät Kelan etuuksia valtaväestöön verrattuna vuonna 2018. Maahanmuuttajien saamia Kelan etuuksia tarkasteltiin euroina ja saajien osuutena väestöryhmästä.

Kela on mukana monialaisen työllisyyspalvelun pilotissa, jossa tuodaan yhteen eri hallinnonalojen toimijoita asiakkaan polun selkeyttämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kokeilussa on huomattu, että yhteistoimintapisteessä asiakasta voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin.