Rekisteröitymismenettely on lähes kaikkien kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien mielestä sujuvampi tapa tuottaa Kelan kuntoutusta kuin tarjouskilpailu. Suurin osa palveluntarjoajista kokee pystyvänsä erottautumaan muista palveluntuottajista laatutekijöillä, mutta laadun markkinointi koetaan vaikeaksi.
Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden Kelan kuntoutuksen saajien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Ikäihmiset osallistuvat useimmiten erilaisille kuntoutuskursseille ja saavat kuntoutusta yleisimmin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Kuntoutukseen osallistumisessa on alueellisia eroja.
Motivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä yksilön kuntoutumisessa. Miten tämä näkyy kuntoutuksen käytännöissä, ja miten asiakkaiden motivaatiota voidaan tukea?
Mikä on ihmisen oma rooli toimintakykynsä ylläpidossa ja mitä on omakuntoutus? Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? Miten rekistereiden tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa tai millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Tällaisia ajankohtaisia kysymyksiä puitiin Kelan kuntoutustutkimuksen seminaarissa huhtikuussa 2022.
Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen.
Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansansairaus. Kroonista sepelvaltimotautia sairastaa arvioiden mukaan yli 180 000 suomalaista, ja keskimäärin joka kuudes suomalainen kuolee sepelvaltimotautiin. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä sydänsairauden etenemistä ja kuolemanriskiä.
Kelassa on käynnissä merkittävä kokeiluhanke, jossa kehitetään kuntoutuspalveluiden järjestämistä palveluntuottajien rekisteröitymismenettelyllä. Palveluntuottajille tehtävän tutkimuksen mukaan suhtautuminen kokeiluun on varsin myönteistä.
Lapset ja nuoret, joilla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö, pääsevät nyt entistä paremmin Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa aineistojen yhdistäminen on suunniteltava osana tutkimusasetelmaa ja aineistojen hankintaa. Ratkaisujen tueksi tarvitaan integroiva strategia.
Kun puhutaan profiloinnista, mieleen tulee tyypillisesti myyntiin ja markkinointiin liittyvät asiat tai dekkareiden rikostutkimus. Profilointia voidaan kuitenkin käyttää markkinoinnin kohdentamisen lisäksi muissakin yhteyksissä. Voisiko profilointia hyödyntää myös kuntoutuspalveluiden räätälöinnissä?
Tutkijat kohtaavat työssään usein yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimuksen: tutkimuksen tulee tuottaa käytännön hyötyä ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tutkimuksen rahoitusta puolestaan kanavoidaan näiden hyötyjen tavoitteluun.
Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat tules-kuntoutuksen vahvuus. Kuntoutuksen tulisi kuitenkin nivoutua nykyistä tehokkaammin työhön ja työkyvyn vahvistamiseen.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen laki muuttui vuoden 2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutusetuuden myöntökriteereitä ja lisäsi ammatillista harkintaa ratkaisutyössä. Kuntoutuksen tarpeen arviossa otetaan nyt kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Yksilöllisten tilanteiden huomiointi edellyttää kuitenkin riittäviä tietoja asiakkaasta.
Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmää koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa. Hiljattain julkaistussa Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvityksessä tiedon luotettavuuden vaatimukset eivät toteudu riittävästi.
Ikääntyneille, yli 55-vuotiaille työttömille kohdennetulla ammatillisella kuntoutuksella voisi olla tärkeä rooli työurien pidentämisessä.
Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen. Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]
Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä. Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]
Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta koskeva laki muuttui vuoden 2016 alussa. Tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Lainmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa, ja ratkaisumäärät näyttävät kehittyneen osin odotusten vastaisesti. Tutkimus vaikutuksista on käynnistymässä. Lääkinnällinen kuntoutus on merkittävä Kelan kuntoutusetuus sekä asiakasmääriltään että kustannuksiltaan. Vuonna 2016 Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 28 258 kuntoutujaa, […]
Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun. Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]
- 1
- 2
