Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.


Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen laki muuttui vuoden 2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutusetuuden myöntökriteereitä ja lisäsi ammatillista harkintaa ratkaisutyössä. Kuntoutuksen tarpeen arviossa otetaan nyt kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Yksilöllisten tilanteiden huomiointi edellyttää kuitenkin riittäviä tietoja asiakkaasta.


Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmää koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa. Hiljattain julkaistussa Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvityksessä tiedon luotettavuuden vaatimukset eivät toteudu riittävästi.


Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]


Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta koskeva laki muuttui vuoden 2016 alussa. Tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Lainmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa, ja ratkaisumäärät näyttävät kehittyneen osin odotusten vastaisesti. Tutkimus vaikutuksista on käynnistymässä.   Lääkinnällinen kuntoutus on merkittävä Kelan kuntoutusetuus sekä asiakasmääriltään että kustannuksiltaan. Vuonna 2016 Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 28 258 kuntoutujaa, […]


Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun.   Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]


Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]


Kun kuntoutus tyypillisesti viittaa asiakkaalle tarjottaviin kuntoutuspalveluihin ja -etuisuuksiin, tarkoittaa kuntoutuminen asiakkaan omaa, sisäistä kuntoutumisen prosessia. Kuntoutuksen tavoiteltu vaikutus on asiakkaan kuntoutuminen. Kuntoutumisen lähtökohta on kokonaisvaltainen näkemys ihmisen toimintakyvystä, jolla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja tai edellytyksiä, arjessa selviytymistä ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä vuorovaikutuksellista toimintaa. Kuntoutuminen on henkilökohtainen oppimis-, kasvu- ja muutosprosessi, joka näkyy […]


Kelan ammatillinen kuntoutus on ollut yksi merkittävä keino tukea työssä jaksamista niillä työntekijöillä, joiden työkyky on vaarassa heikentyä tai jo olennaisesti heikentynyt. Kelan terveysosasto kehitti työikäisten varhaiskuntoutusta vuosina 2007–2014 useissa eri hankkeissa ja otti käyttöön käsitteen työhönkuntoutus. Työhönkuntoutus ymmärretään ammatillisena kuntoutuksena, joka toteutuu laaja-alaisesti työpaikkojen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä. Viimeisessä työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2) testattiin työhön […]


Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös […]


Tutkimukselta peräänkuulutetaan yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta. Tutkijatahot ja tutkimuksen rahoittajat alleviivaavat tutkimusohjelmissa ja strategia-asiakirjoissa tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoituu näyttöön perustuvan politiikan ideaalissa. Sen mukaan päätöksenteko perustuu tutkimuksella tuotettuun luotettavaan tietoon. Yhteiskunta vaikuttaa tutkimuksen aihealueisiin ja hyvin tehty tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan – tähän ajatteluun perustuu esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmat ja Valtioneuvoston kanslian […]