Lääkekatto (579,78 euroa) täyttyi vuoden 2021 kahden ensimmäisen viikon aikana 1952 henkilöllä, joista 1604:lla heti ensimmäisellä lääkeostolla. Jos vuosikatto määräytyisi Suomessakin Ruotsin tapaan liukuvasti ja kertymäkausi alkaisi ensimmäisestä matkasta tai lääkeostosta eikä kaikilla vuoden alusta, suuret maksut eivät kertyisi alkuvuoteen.


Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.


Alkuvuosi tulee monelle sairaalle kalliiksi, koska kaikki terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat samaan aikaan. Lääkekatto täyttyi 3 398 henkilöllä ja matkakatto 930 henkilöllä jo tammikuun 2020 kolmen ensimmäisen viikon aikana. Lääkekatto voi tulla täyteen jo yhdellä lääkeostolla ja matkakatto kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä eli 12 yhdensuuntaisella matkalla. .


Rekisterien perusteella olemme jo tienneet, että työikäinen omaishoitaja on pienituloisempi kuin vastaavan ikäinen muu väestö. Omaishoidosta saatu palkkio nostaa tulotasoa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Myös omaishoitajaperheen toimeentulotuen käyttöä päästiin tarkastelemaan ensimmäistä kertaa Kelan toimeentulotukirekisterin avulla. Toimeentulotukea tarvittiin erityisesti lapsiperheissä.


Sairausvakuutuksen matkakorvaukseen oikeuttavia matkoja tehtiin vuonna 2015 noin 40 miljoonaa. Niistä vain 5 miljoonasta maksettiin korvaus. Valtaosa toteutuneista matkoista tehdään siis täysin ilman sairausvakuutuksen korvausta.   Kirjoitin aiemmin sairausvakuutuksen matkakorvausten käytöstä suhteessa toteutuneiden käyntien määrään koko maan tasolla. Sote-uudistuksen myötä rahoitusvastuuta myös matkakorvauksista saattaa siirtyä maakunnille, joten on hyvä tarkastella kohdentumista myös maakunnittain. Taulukossa alla kuvataan […]


Omaishoitoperheen arkeen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä.   Omaishoitoa ja epävirallisen avun antamista arvostavat niin kansalaiset kuin päätöksentekijätkin. Euromääräisesti epävirallisen avun arvo on suorastaan päätä huimaava – jopa 2 miljardia euroa vuosittain. Tunnustetaanko omaishoito siten kuin pitäisi? Tekevätkö kunnat asiakasmyönteisiä lain tulkintoja, vai ohjaako rahakirstun vartiointi toimintaa liikaa? Virallisen omaishoidon suosio on kasvanut hitaasti mutta varmasti. […]


Sairausvakuutuksen matkakorvaus on luultavasti etuus, jossa alueelliset erot ovat kaikkein suurimmat. Vastuu matkakustannuksista saattaa siirtyä ainakin osittain Kelalta maakunnille. Miten sote-alueiden rahoitus saadaan suunniteltua niin, että se on oikeudenmukaista myös matkakorvausten näkökulmasta?   Asukasta kohti laskettuna sairausvakuutuksen korvaamat matkakustannukset vaihtelivat kunnittain Utsjoen 524 eurosta Kauniaisten 22 euroon vuonna 2015. Maakuntatasolla tarkasteltuna ero tasoittuu Kainuun 138 […]


Moni saattaa ajatella, että taksialan sääntelyn purku tarkoittaa halvempaa taksimatkaa ja nopeammin saatavaa taksia. Totuus voi kuitenkin olla toinen.   Hallituspuolueet pääsivät viimein sopuun taksiliikenteen vapauttamisesta (ks. hallituksen esitys). Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018. Vapautus on osa laajempaa ns. Liikennekaarta, jossa keskeisenä tavoitteena on liikenteen digitalisointi. Nykyisellään taksiyrittäjyyttä säädellään monella tavalla: yrittäjäksi pääsyyn on […]


Sairausvakuutuksen matkakorvauksia käytetään paljon, mutta valtaosa saa vain vähän korvauksia. Kelan rekisteritietojen mukaan esimerkiksi taksimatkoista korvauksia vuonna 2015 saaneista lähes 400 000 henkilöstä yli puolella (57 %) oli vain 1 tai 2 korvattua taksimatkaa. Vuonna 2015 kaikista matkakorvauksia saaneista 6,9 % (44 000 henkilöä) aiheutti peräti puolet maksetuista matkakorvauksista. Tulokset vastaavat aiempia vuosia. Keskimäärin näillä paljon matkoja […]


Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä, että yhteistyötä eri yhteiskunnan tukemien henkilökuljetusten välillä tulisi lisätä. Nykyisellään kunnat järjestävät koulukyydit ja vammaismatkat, ja Kela korvaa kustannuksia sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvistä matkoista, eikä näiden välillä ole minkäänlaista yhteistyötä. Selvitimme rekistereistä, kuinka paljon Kelan matkakorvauksista kohdentui kunnan vammaismatkoihin oikeutetuille Oulussa vuonna 2013 (Tillman & Miettinen 2016). Tulos: melko […]


Sote-uudistuksen etenemisestä saadaan pian uutta tietoa. Rahoitusuudistuksessa jää myös tulevaisuudessa ratkaistavaksi se, mikä taho maksaa jatkossa omaishoidon palkkion: kunta, maakunta vai Kela? Kun sote-alueelle tulee järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi loogista jos palkkion maksaisi maakunta, mikäli palkkion maksatusta ei siirretä Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, mikä siis estää omaishoidon tuen maksatuksen […]


Mats Brommelsin vetämä selvityshenkilöryhmä julkisti 15.3.2016 väliraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Matkakorvausten osalta konkreettisia ehdotuksia ei vielä tehty, vaan matkakustannusten rahoitusvastuun erityiskysymyksiä käsitellään jatkotyössä. Selvitin tuoreessa työpaperissa (Tillman 2016b) matkakorvausten kohdentumista eri hoitopaikkoihin vuonna 2012.  Selvästi eniten korvauksia maksettiin HYKS:iin tehdyistä matkoista (kuvio 1). Taustalla on ennen kaikkea se, että HYKS:n käyntimäärät ovat […]


Sairausvakuutuksen matkakorvauksiin esitetään jälleen leikkauksia: yksittäisen matkan omavastuuta esitetään nostettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja vuotuista omavastuuta 272 eurosta 300 euroon, ks. hallituksen esityksen luonnos 29.9.2015. On hyvä tietää, millaisia ovat matkakorvausten suurkäyttäjät. Selvitin näitä tietoja rekistereistä. Matkakorvaukset jakautuvat hyvin epätasaisesti: se 5 % (n. 35 000 henkilöä) korvauksensaajista, joiden tekemistä matkoista maksetut korvaukset vuoden aikana olivat kaikkein suurimmat, […]


Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajille ja haastatteli kuntien omaishoidosta vastaavia työntekijöitä. Bloggaamme tällä palstalla näiden aineistojen havaintojen perusteella ajankohtaisista omaishoitoon liittyvistä asioista. Katso myös aiempi kirjoitus. Omaishoidon sanotaan usein olevan täyttä työtä, vieläpä kokovuorokautista. Osa omaishoitajista käy kuitenkin myös ansiotyössä. Miten tämä on mahdollista?  Selvitimme tätä tekemästämme kyselystä omaishoitajille. Haastattelimme myös kuntien omaishoidosta vastaavia […]


Bloggasin taannoin Kymenlaakson keskussairaalan henkilökunnan loistavasta ideasta ajoittaa dialyysipotilaiden hoitoajat niin, että se mahdollistaisi paremmin taksikuljetusten yhdistämisen. Selvitin hemodialyysimatkojen kustannuksia rekistereistä, ks. Työpapereita 73 . Yhteiskuljetuksen tulokset näkyvät: Kymenlaakson keskussairaalaan tehdyt dialyysimatkat olivat halvimpien joukossa. Halvemmalla matkustettiin vain suurissa yliopistosairaalakaupungeissa, joissa julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja matkat lyhyitä. Ero näihinkään ei ollut suuri: kun halvimmat matkat […]


  • 1
  • 2