Kelan koordinoima tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa eroperheiden vuoroasumisjärjestelyiden yleisyydestä ja muodoista. Hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisiin asumisjärjestelyihin perheet päätyvät vanhempien eron jälkeen. Tietoa saadaan myös siitä, miten yksinhuoltajien ja eroperheiden arkea voitaisiin tukea nykyistä paremmin.
Isät pitäisi saada käyttämään itsenäistä isyysvapaata huomattavasti enemmän kuin nyt. Se tasaisi hoivavastuuta ja jouduttaisi äitien työhön paluuta.
Lastenhoidon tuet ovat yhteydessä siihen, kuinka pitkään äidit hoitavat lasta kotona. Kotihoidon tuki myöhentää äitien työhön siirtymistä. Myös äidin työmarkkina-asemalla on kuitenkin merkitystä.
Iso osa pienten lasten äideistä on varsin tyytyväisiä nykyiseen perhevapaajärjestelmään. Jos järjestelmää kuitenkin lähdetään uudistamaan, toivovat äidit vapaisiin nykyistä enemmän joustoa ja valinnanvapautta. Äidit vaikuttavat olevan valmiita myös kohtuullisen radikaaleihin uudistuksiin.
Kuntien tuki lasten kotihoidolle on vähentynyt tasaisesti. Yksi keino uudistaa perhevapaita voisi olla joustavuuden lisääminen vanhempainvapaan kestoon ja korvaustasoon.