Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.


150–200 euroa 1 korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.


Sopiva varhaiskasvatuksen aloitusikä herättää usein vahvasti tunnepitoista keskustelua, jota värittää omat tai muiden kokemukset esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta. Monessa perheessä se, missä vaiheessa lapsi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa, määrittyy usein vanhempien työmarkkina-aseman sekä perheen ja lapsen yksilöllisten tekijöiden mukaan. Ajankohdan valinnassa voivat taustalla kuitenkin vaikuttaa vahvasti myös käsitykset ja uskomukset niin varhaiskasvatuksen laadusta kuin sopivasta päivähoidon […]


Tuore kyselytutkimus selvitti vanhempien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Kotihoidon tuen kannatus on edelleen vankka, ja hyvin harva vanhempi olisi valmis luopumaan siitä kokonaan. Kuitenkin lähes 40 % vastaajista olisi valmis poistamaan kotihoidon tuen, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5-vuotias.


Kelan koordinoima tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa eroperheiden vuoroasumisjärjestelyiden yleisyydestä ja muodoista. Hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisiin asumisjärjestelyihin perheet päätyvät vanhempien eron jälkeen. Tietoa saadaan myös siitä, miten yksinhuoltajien ja eroperheiden arkea voitaisiin tukea nykyistä paremmin.


Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.


Heikki Hiilamo esitti osana Kalevi Sorsa -säätiölle tekemäänsä kiintoisaa 15 reseptiä tuloerojen kaventamiseksi -raporttia, että lapsilisiä alettaisiin verottaa. Asia on tuotu esille myös poliittisessa keskustelussa. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta ja oikeudenmukaiselta: otetaan rikkailta ja annetaan köyhille. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi.   Käsittelimme lapsilisän uudistusvaihtoehtoja Tutkimusblogissa perusteellisesti 4.4.2014. Suurin osa silloisista johtopäätöksistämme pätee edelleen. Tässä kirjoituksessa pureudumme […]


Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa.   Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä. Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat […]


Kysyimme pienten lasten äitien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui 6+6+6-malli, jossa yksi vanhempainvapaajakso on varattu äidille, yksi isälle ja yksi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi.   Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu kevään aikana vilkkaasti. Nykyisen järjestelmän ongelmiksi on nostettu muun muassa kotihoidontukijärjestelmän ylläpitämät äitien pitkät poissaolot työelämästä, hoivan ja perhevapaista johtuvien työurakatkosten kohdentuminen pääosin naisille, heikot […]


Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen.   Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]


  • 1
  • 2