Suomalaiset harkitsevat eläkkeelle siirtymisen varhentamista ja lykkäystä laajasti. Varhentaminen kuitenkin pienentää eläkettä, lykkääminen taas korottaa sitä. Tunnetaanko tämä vaikutus ja kannustaako se lykkäämään eläkkeelle siirtymistä?   Vuoden 2017 eläkeuudistus toi mukanaan uuden eläkelajin, osittaisen vanhuuseläkkeen. Siinä eläkkeestä voi ottaa osan jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläkkeen nostaminen varhennettuna kuitenkin pienentää eläkettä pysyvästi. Osittainen vanhuuseläke, kuten vanhuuseläke […]


Ajatus, että asumistuet nostavat vuokratasoa, elää julkisessa keskustelussa sitkeästi. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi.   Asumistukimenojen kasvusta puhutaan nyt paljon. Kelan eri asumistukien piirissä oli joulukuussa 2016 noin 860 000 henkilöä, ja yhteenlasketut menot ovat kasvaneet noin 1,9 miljardiin euroon. Etenkin yleisen asumistuen menojen kasvu aiheuttaa huolta (kuvio 1).     Kuvio 1. Asumistukimenot 2013–2016 kuukausittain, […]


Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo.   Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan […]


Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan nopeuttaa ja yhtenäistää sen tilastointia. Kertyvä tieto on välttämätöntä, jotta järjestelmää voidaan kehittää vastaamaan todellisia tarpeita. Ensimmäiset tilastot ovat nyt saatavilla.   Perustoimeentulotukiasioissa on ollut helmikuun aikana yli 5 000 toimistoasiointia ja noin 10 000 puhelinsoittoa päivittäin. Vain osaan puheluista pystytään vastaamaan. Siirrossa syntyneet ruuhkat ovatkin hankaloittaneet asiointia ja viivästyttäneet päätöksiä. Myös […]


Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.   Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]


Kikyssä sovitut sairausvakuutusmaksujen muutokset hyödyttävät eniten suurituloisia. Pienituloiset häviävät.   Tammi- ja helmikuussa palkkatyötä tekevät silmäilevät, mitä muutoksia palkkalaskelmassa ja verokortissa on tapahtunut. Monet muutokset liittyvät nyt työmarkkinajärjestöjen viime vuonna solmimaan kilpailukykysopimukseen ja sitä seuranneisiin hallituksen veroratkaisuihin. Palkasta perittävät sosiaaliturvamaksut ovat nousseet, ja samalla tuloverotuksessa on tapahtunut muutoksia. Yksi varsin suuri muutos liittyy sairausvakuutusmaksuihin ja […]


Kun kuntoutetaan työhyvinvointia, on työkyvyn ylläpitämisessä jo kertaalleen epäonnistuttu. Kuka on työhyvinvoinnista päävastuussa?   Kelalla ja työeläkelaitoksilla on tärkeä rooli suomalaisten työurien pidentämisessä. Sairausvakuutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillinen kuntoutus tukee tarvittaessa työkykyä. Ammatilliset kuntoutusjaksot voivat sisältää monenlaista ja monipuolista tukea. Siten niillä on potentiaalia helpottaa kuntoutujien työhön pääsemistä sekä monenlaisten työkykyongelmien jälkeen työhön palaamista. […]


The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]


 The research team hopes that Finland will over the coming years try out  different types of basic income arrangements.   The research team that worked on the Finnish basic income experiment submitted its final report to the Government on 16 December 2016. The first stage of the Finnish basic income experiment will be launched at […]


Forskningsgruppen hoppas att Finland under de kommande åren testar olika typer av basinkomstalternativ.   Den forskningsgrupp som har utrett Finlands försök med basinkomst lämnade sin slutrapport till landets regering 16.12.2016. Den första fasen av försöket med basinkomst inleds i början av 2017. I sin slutrapport rekommenderar forskningsgruppen att försöket utvidgas 2018.


Perustulokokeilua valmistellut tutkimusryhmä toivoo loppuraportissaan, että Suomi kokeilee seuraavina vuosina erityyppisiä perustuloratkaisuja. Nyt alkaneen kokeilun koeasetelma on monien kompromissien tulos.   Suomen perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä jätti loppuraporttinsa maan hallitukselle 16.12.2016. Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkaa vuoden 2017 alussa. Loppuraportissaan tutkimusryhmä suosittelee, että kokeilua laajennetaan vuonna 2018.


Vaikka perustulo korvaisi vain kourallisen nykyisistä sosiaalietuuksista, se voisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää byrokratiaa varsin monen asiakkaan kohdalla.   Perustulokokeilu alkoi suunnitelmien mukaisesti vuoden alussa, ja ensimmäiset maksut tilitettiin kokeiluryhmälle 9.1.2017. Kokeilua on moitittu monista eri näkökulmista, osin syystä, osin syyttä. Eräiden mielestä maksettava summa on aivan liian pieni ja toisen mielestä aivan liian suuri. […]


Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta.   Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]


Tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen eri tavalla kuin opintotukeen.   Joulukuun puolessavälissä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, joka muutti opiskelijan tukia radikaalisti. Opintotuen tasomuutosten lisäksi lähes kaikki opiskelijat siirretään ensi elokuussa asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen perusteluna oli asumisen tukien yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen poistamalla yksi etuus Kelan valikoimasta. Järjestelmä ei kuitenkaan muuttunut opiskelijan kannalta yksinkertaisemmaksi, päinvastoin. Opiskelijan sosiaaliturva koostuu […]


”Kelan voisi räjäyttää, kun se aina vain kyttää ja kyykyttää! Haluavat luoda hyvän asiakaskokemuksen, mutta ei se siltä tunnu, kun tili on tyhjä ja etuuspäätöstä ei kuulu enkä tiedä menikö kaikki kohdat hakemuksessa oikein, kun se oli niin vaikea täyttää. Jos voisin itse päättää, niin nämä asiat hoidettaisiin niin paljon paremmin! (1)”   Arjen vaikeuksista […]


Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin.   Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]


Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.   1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]


Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun.   Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]


Toimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.   Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon […]