The Social Insurance Institution of Finland (Kela) has launched a free application to explore trends in prescription medicine consumption in Finland. The latest version of the application comes with new language versions, English and Swedish. All datasets are available as open data.


Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.


Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.


Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin vuoden 2017 alussa säästötoimena. Simuloinnin perusteella muutoksen säästövaikutus oli 21 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuivat etenkin uusimpiin lääkevaihtoehtoihin. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, oliko säästötoimilla vaikutuksia diabeteksen hoitotuloksiin tai hoidon kokonaiskustannuksiin.


Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]


Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.   Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]


Kelassa on meneillään Kestävän kehityksen teemaviikko. Sen aikana kestävää kehitystä lähestytään eri näkökulmista, mutta etenkin sosiaalisen vastuullisuuden käsitteen kautta. Tässä blogikirjoituksessa huomio kiinnitetään yllä mainitussa viitekehyksessä tutkimuksen tekemiseen ja erityisesti sen tuottaman tiedon raportointiin, julkaisemiseen ja käyttöön. Esimerkkinä käytetään vuosittain toteutettavaa toimihenkilökyselyä. Yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy käytännössä muun muassa siinä, että se on kiinnostunut työntekijöiden […]