Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.
Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin vuoden 2017 alussa säästötoimena. Simuloinnin perusteella muutoksen säästövaikutus oli 21 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuivat etenkin uusimpiin lääkevaihtoehtoihin. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, oliko säästötoimilla vaikutuksia diabeteksen hoitotuloksiin tai hoidon kokonaiskustannuksiin.
Lääkekatto aleni kuluvan vuoden alussa. Mikrosimuloinnin perusteella siitä hyötyy yli neljännesmiljoona henkilöä. Lääkekorvausten kustannuksia alentaminen lisää 11 miljoonaa euroa.
Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen. Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]
Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä. Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]