Isot, yksityiset lääkäriasemat ovat päätyneet dominoimaan suomalaista työterveyshuoltoa. Kun Kela-korvausten kannustevaikutus sairaanhoidossa hiipuu, työnantajien ja hyvinvointialueiden rahoitusvastuu saattaa kasvaa. Kenties työnantajien vastuuta sairaanhoidosta voisi laajentaa vielä enemmän. Työterveyshuollon sairaanhoidon kehittyminen sai vauhtia 1990-luvun laman jälkeen, niin sanotun Nokian nousukauden aikana. Varmasti yrityksillä oli myös osuutta asiaan. Työterveyshuollon sairaanhoidosta kehittyi kannattavaa liiketoimintaa yksityisille yrityksille. Palveluissa asiakasnäkökulman […]
Suomalaisen työterveyshuollon kehitys sairausvakuutuksen muutosten myötä kiihtyi 1960-luvulla, kun työnantajat kiinnostuivat entistä enemmän työhön liittyvistä terveysriskeistä. Työterveyshuollon sairaanhoidon suuri kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen, kun julkisella sektorilla vähennettiin koulutusta ja palveluita ja yritykset ulkoistivat toimintoja.
Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.
Ammattiryhmien välillä on eroja avosairaanhoidon käyntimäärissä eri sektoreiden välillä. Kaikissa ammattiryhmissä eniten käyntejä oli työterveyshuollossa. Niiden osuus kaikista käyntipäivistä kuitenkin vaihtelee ammattiryhmien välillä. Työterveyshuollon käyntejä oli vähän maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Käynnit julkisella sektorilla olivat yleisimpiä erikoistumattomilla työntekijöillä ja harvinaisimpia johtajilla, yksityisellä sektorilla päinvastoin.
Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Ammattiluokkien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä. Nämä erot eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiluokkaan kuuluvien ammattien välillä.
Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.
Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.
Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksia ollaan jälleen leikkaamassa. Korvausten osuus asiakkaan maksamista kustannuksista on nykyään melko pieni, ja siten korvausten merkitystä voi olla vaikea nähdä. Korvausten poistamisella olisi kuitenkin muitakin seurauksia kuin korvauseurojen säästyminen.
Sote-palveluiden rahoituksesta neljäsosa tulee muualta kuin kunnista, kun summataan kuntien ja Kelan sairausvakuutus sekä yksityinen rahoitus. Soten rahapuu auttaa hahmottamaan eri pöydillä rakennettavaa palapeliä. Selvää on se, että yksityisen rahoituksen rooli muuttuvassa sotessa jää vielä suureksi arvoitukseksi.
Suuri osa elämän pituuteen vaikuttavista tekijöistä ei ole hoidettavissa terveydenhuollossa, vaan ne edellyttävät muita yhteiskunnan toimia.
Sairauden vuoksi työstä poissaololle on monta käsitettä, joihin liittyy erilaisia tunnetason tulkintoja. Koska kyseessä on kyvyttömyys tehdä töitä sairauden vuoksi eikä oikeus olla poissa töistä, parempi on käyttää käsitettä sairauspoissaolo eikä sairausloma. Lyhyeen sairauspoissaoloon riittää usealla työpaikalla oma ilmoitus, mutta muilta osin lääkäreillä on keskeinen rooli sairauspoissaoloprosessin määrittymisessä. Prosessilla tarkoitamme tilannetta, jossa arvioidaan paitsi sairauspoissaolon […]
Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.
Monikanavarahoituksen purkamista pohtivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmät saavat työnsä valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Työryhmässä on keskusteltu myös työterveyshuollon rahoituksesta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluista. Keskustelua tarvitaan ja se jatkuu vilkkaana. Olemme törmänneet monta kertaa siihen, että työterveyshuollon rahoitusta ei tunneta. Se halutaan mieltää valtion rahaksi, koska Kela korvaa työtulovakuutusrahaston kautta työterveyshuollon kustannuksia työnantajille. Työtulotulovakuutus […]
Kolkuttaako omatuntosi käyttäessäsi toimivia työterveyshuollon palveluita? Maassamme yli 3 miljoonaa jää toimivien perusterveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle, julistavat monet terveydenhuollon monikanavarahoituksen vastustajat. Terveydenhuoltojärjestelmämme merkittävä vahvuus on työnantajien mittava panostus työterveyshuoltoon. Samalla se on myös Akilleen kantapää, sillä työterveyshuolto näyttää edelleen jäävän terveydenhuollon rahoitus- ja rakennesuunnitelmien ulkopuolelle. Toimiva järjestelmä halutaan jättää rauhaan. Työterveyshuollolla on laaja yhteiskunnan tuki ja […]
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa puututaan mielenterveyspalveluja tuottavien toimijoiden väliseen yhteistyöhön (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/2009, pdf 925 kt). Asia on tärkeä, koska maassamme jatketaan voimakkaasti mielenterveyspalvelujen siirtoa laitosmuotoisesta hoitokulttuurista avohoitoon sekä erillisten mielisairaaloiden lakkauttamista.
