Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.


Hesari uutisoi (28.04.2016) näyttävästi siitä, kuinka Kela-korvaus melko varmasti loppuu soten myötä. Viimeistä naulaa Kela-korvauksen arkkuun ei kuitenkaan ole vielä lyöty. Peruspalveluihin olisi tulossa valinnanvapausmalli, jonka toteutusta eri tahot pohtivat nyt kuumeisesti. Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän väliraportin perusteella voi päätellä, että sote-keskusmallit tuskin korvaisivat Kela-korvausjärjestelmää, vaan osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jatkaisi niiden  käyttöä kuten […]


Keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten yleisin seksuaalihäiriö on erektiohäiriö, jota esiintyy Suomessa jonkinasteisena jopa kahdella kolmasosalla 50–70-vuotiaista miehistä. Erektiohäiriöiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Erektiohäiriölle altistavatkin tutut kansantautien riskitekijät, kuten esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikunnan puute. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti korkea verenpaine, korkea veren kolesterolipitoisuus, diabetes ja sepelvaltimotauti. Lisäksi erektiohäiriölle voivat […]


Asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluseteleiden käyttö ovat sote-uudistuksen myötä lisääntymässä. Järjestelmän toivotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua ja nostavan laatua. Järjestelmän toimivuudesta löytyy tietoa kansainvälisen kirjallisuuden perusteella (Pitkänen V. & Pekola, P. 2016), mutta suomalaista tutkimusta aiheesta on vähän. Selvitimme tuoreessa The European Journal of Health Economics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kilpailun ja laadun välistä yhteyttä Kelan vaativan […]


Kelan johtaman tutkimusryhmän eilen julkaisema esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista on herättänyt odotetusti laajaa julkista keskustelua. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin hyvä tarkentaa vielä muutamia keskusteluissa puhuttaneita asioita.  Ensinnäkin on vielä kerran syytä painottaa, että saadun tehtäväksiannon mukaisesti kyseessä on perustulokokeilun – ei perustulon – suunnittelu. Raporttia koskeneessa keskustelussa ennen muuta perustulon taso, koeasetelma ja kannustinloukut näyttävät aiheuttaneen […]


Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]


Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]


”Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.” ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.” ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.” Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. […]


Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettu laki edellyttää, että lääke- ja terveystieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimuksen aloittamista lakisääteisessä eettisessä toimikunnassa. Ihmistieteitä koskevat tieteelliset tutkimukset (humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja käyttäytymistieteelliset) eivät kuulu tämän lain piiriin, mutta Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ihmistieteisiin kuuluvien tutkimusten eettisistä periaatteista ohjeistuksen, johon ovat sitoutuneet lähes kaikki alalla toimivat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja arkistot Suomessa. […]