Soten monikanavaisen rahoituksen saa näyttämään viidakolta, johon helposti eksyy. Onneksi kansalainen ei seuraa rahoituksen polkuja, vaan useimmiten tietää, mistä palvelunsa hakee. Toivomme, että rahoituksen poluista ovat kiinnostuneita erityisesti päättäjät. Jotta rahoituksen salat aukeaisivat vielä paremmin, teimme Soten rahapuun yhteistyössä Hahmota-yrityksen kanssa.


Taloustutkimus teki keväällä Kelan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, joka kartoitti väestön mielipiteitä siitä, miten hallituksen suunnittelema perustulokokeilu tulisi toteuttaa. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä mm. siitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi sisällyttää, kuinka laaja kokeilun tulisi alueellisesti olla ja mistä mahdolliseen pysyvään perustulojärjestelmään tarvittavat varat tulisi ottaa. Väestöryhmien kohdalla kolme eniten kannatusta saanutta ryhmää olivat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat työttömät (45 […]


Uuden äitiyspakkauksen julkaisu on jokavuotinen mediaspektaakkeli, joka kääntää kansainvälisen huomion Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Äitiyspakkaus vaikuttaisi kuitenkin saaneen varteenotettavan kilpailijan perustulokokeilusta. Viime syksystä alkaen olemme antaneet viikoittain haastatteluja ulkomaalaisille medioille, osallistuneet lukuisiin tapahtumiin useissa eri maissa sekä käyneet tieteellistä keskustelua kansainvälisten tutkijaverkostojen sisällä. Yhteydenottoja on tullut muun muassa Ruotsista, Norjasta, Virosta, Puolasta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Sveitsistä, Belgiasta, […]


Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]


Kela järjestää ja rahoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisissä fysioterapiapalveluissa otettiin käyttöön asiakkaan valinnanvapaus virallisesti vuonna 2011. Tarkastelimme tuoreessa työpaperissa kyselytutkimuksella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakkaiden näkemyksiä valinnanvapaudesta.


Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit 29.9.2015, 1.10.2015, 5.10.2015 ja 1.2.2016). Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.


Hesari uutisoi (28.04.2016) näyttävästi siitä, kuinka Kela-korvaus melko varmasti loppuu soten myötä. Viimeistä naulaa Kela-korvauksen arkkuun ei kuitenkaan ole vielä lyöty. Peruspalveluihin olisi tulossa valinnanvapausmalli, jonka toteutusta eri tahot pohtivat nyt kuumeisesti. Professori Mats Brommelsin vetämän työryhmän väliraportin perusteella voi päätellä, että sote-keskusmallit tuskin korvaisivat Kela-korvausjärjestelmää, vaan osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jatkaisi niiden  käyttöä kuten […]


Keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten yleisin seksuaalihäiriö on erektiohäiriö, jota esiintyy Suomessa jonkinasteisena jopa kahdella kolmasosalla 50–70-vuotiaista miehistä. Erektiohäiriöiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Erektiohäiriölle altistavatkin tutut kansantautien riskitekijät, kuten esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikunnan puute. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti korkea verenpaine, korkea veren kolesterolipitoisuus, diabetes ja sepelvaltimotauti. Lisäksi erektiohäiriölle voivat […]


Asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluseteleiden käyttö ovat sote-uudistuksen myötä lisääntymässä. Järjestelmän toivotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua ja nostavan laatua. Järjestelmän toimivuudesta löytyy tietoa kansainvälisen kirjallisuuden perusteella (Pitkänen V. & Pekola, P. 2016), mutta suomalaista tutkimusta aiheesta on vähän. Selvitimme tuoreessa The European Journal of Health Economics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kilpailun ja laadun välistä yhteyttä Kelan vaativan […]


Kelan johtaman tutkimusryhmän eilen julkaisema esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista on herättänyt odotetusti laajaa julkista keskustelua. Väärinkäsitysten välttämiseksi on kuitenkin hyvä tarkentaa vielä muutamia keskusteluissa puhuttaneita asioita.  Ensinnäkin on vielä kerran syytä painottaa, että saadun tehtäväksiannon mukaisesti kyseessä on perustulokokeilun – ei perustulon – suunnittelu. Raporttia koskeneessa keskustelussa ennen muuta perustulon taso, koeasetelma ja kannustinloukut näyttävät aiheuttaneen […]


Kun tutkimuksen kohteena on laaja ja kompleksinen ilmiö, pidetään tärkeänä, että tutkimusasetelma on monitieteinen ja -näkökulmainen. Tavanomainen tapa toteuttaa suuri tutkimuskokonaisuus on pilkkoa se työpaketeiksi. Ositetussa tutkimustehtävässä jokainen toimija tuottaa tehokkaasti tietoa omasta näkökulmastaan ja erityisalaistaan. Haaste kuitenkin on, tuottaako tämäntyyppinen työtapa aidosti laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Yksi vaihtoehto on rakentaa tutkimusasetelma lähtökohtaisesti […]


Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]


”Suosituksen ansiosta terveellisen aterian valitseminen on vaivatonta. Ei tarvitse itse syynätä ja miettiä ruokien ravintoarvoja.” ”Terveellinen ateria edulliseen hintaan on mahtava asia. Sen ansiosta köyhän opiskelijapolon ei ole pakko sammuttaa nälkänsä epäterveellisellä pikaruoalla.” ”Suositukset vaikuttavat järkeviltä ja tarkkaan mietityiltä. On todella hyvä, että Kela valvoo opiskelijaruoan laatua.” Yllä kirjatut lausahdukset ovat poimintoja opiskelijoilta tulleista viesteistä. […]


Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettu laki edellyttää, että lääke- ja terveystieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimuksen aloittamista lakisääteisessä eettisessä toimikunnassa. Ihmistieteitä koskevat tieteelliset tutkimukset (humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja käyttäytymistieteelliset) eivät kuulu tämän lain piiriin, mutta Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ihmistieteisiin kuuluvien tutkimusten eettisistä periaatteista ohjeistuksen, johon ovat sitoutuneet lähes kaikki alalla toimivat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja arkistot Suomessa. […]