Yksi sosiaaliturvauudistuksen keskeisistä teemoista on ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. Toimeentuloturvaetuuksien saajista joka kolmas saa myös palkka- tai yrittäjätuloja. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistämisen monimutkaisuus vaikuttaa erityisesti työttömiin tai osa-aikaisesti työllistyviin. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa on nostettu esiin työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukuiksi nimettyjä työnteon kannustinloukkuja. Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on tunnistettu ne tilanteet, joissa työtön saa työttömyysturvan lisäksi myös asumistukea […]


Suomen kuntoutusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta tieto kuntoutuksen saamisesta eri väestöryhmissä on puutteellista. Valaistusta asiaan tuo tuore Oulun asukkaita koskeva tutkimus, jonka mukaan noin viidennes väestöstä osallistui kuntoutukseen vuoden aikana. Tutkimuksen käytössä oli poikkeuksellisen laaja rekisteriaineisto, ja siinä selvitettiin myös eri kuntoutusjärjestelmien päällekkäisyyttä.


Asiakkaita Kelan palvelupisteessä

Kela on mukana monialaisen työllisyyspalvelun pilotissa, jossa tuodaan yhteen eri hallinnonalojen toimijoita asiakkaan polun selkeyttämiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Kokeilussa on huomattu, että yhteistoimintapisteessä asiakasta voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin.


Kela on maksanut perustoimeentulotukea kohta neljän vuoden ajan. Vappu Verronen selvitti aiemmin Kelan maksaman perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin Kela-siirron alkuvaiheessa ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrää ulosotossa. Selvitin, mitä on tapahtunut tämän jälkeen.


Kuntoutuspalvelujen käytön alueellisista eroista on jonkin verran tietoa, mutta kattavien johtopäätösten tekeminen sekä eroihin vaikuttaminen edellyttävät erojen taustalla olevien syiden selvittämistä. Alueellisista eroista tulee saada lisää ja syvällisempää tietoa.


Kuluvalla hallituskaudella alkaneen sosiaaliturvauudistuksen yhtenä tavoitteena on selkeyttää nykyistä, monenkirjavaa toimeentuloturvalainsäädäntöä (1). Yhtenä sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistavana ehdotuksena on jo aiemmin nostettu esiin ajatus työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen sekä toimeentulotuen perusosan yhdistämisestä yhdeksi etuudeksi.


To wrap-up this trilogy about Brazilian Social Security implementation, I will now go through the three most relevant endeavours being carried by the country’s national social security agency (INSS), in its efforts to deal with the challenges described in my previous post. All of them are strongly reliant on information systems, which are actually delivered […]


Suomessa on joukko työttömiä, joiden työkyky ei riitä työllistymiseen. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on työnsä alkuvaiheissa kiinnittänyt huomiota heidän tilanteeseensa. Mutta keitä nämä työttömät oikeastaan ovat? Ryhmän määrittely vaikuttaa myös ratkaisuehdotuksiin. Sosiaaliturvauudistuksessa pitäisi yksittäisten asiakasryhmien tilanteen lisäksi nähdä kokonaiskuva.


Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen tutkimusaineisto on uusi lääkerekisteritiedon lähde. Tutkijoilla ja muilla lääkerekisteritiedoista kiinnostuneilla on nyt käytössä aiempaa laajemmat tiedot Suomessa kirjoitetuista avohoidon lääkemääräyksistä ja apteekkien lääketoimituksista. Tässä blogissa tarkastelemme Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietosisältöjä.


Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.


Establishing a reliable and encompassing national social security system in a country like Brazil is a massive, multi-generation endeavor. In this blog, I describe the four most important challenges the Brazilian National Social Security Agency – INSS struggles with, being it the main federal government instrument to operate both social insurance and social assistance benefits.


Kelan korvaamissa sairauspoissaolojaksoissa oli maaliskuun puolivälissä lyhytaikainen nousupiikki. Piikki ei johtunut koronavirustapauksista tai mielenterveyden häiriöistä vaan hengityselinten sairauksien perusteella alkaneista sairauspäivärahakausista. Koronakevään edetessä poissaolokausien alkavuus kuitenkin pieneni.