Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.


Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.


Noin joka viides työikäinen kokee pitkäaikaista kipua. Pitkittynyt kipu kuluttaa henkilön voimavaroja usein merkittävästi. Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu on myös yleinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Selvitimme kartoittavalla kirjallisuuskatsauksella, millaisia interventioita pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytetään. Kerätyn tiedon perusteella on tarkoitus arvioida, voisiko Kelalla olla tulevaisuudessa rooli kipukuntoutuksen järjestäjänä.


Kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Korvauksista on kuitenkin tullut osin entistä keskittyneempiä: suurituloiset käyttävät yhä suuremman osan korvauksista yksityisiin lääkäripalveluihin, kun taas pienituloiset käyttävät enemmän matkakorvauksia.


Tutkimusnäyttöä toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen on rajallisesti. Toimintaterapia, joka toteutuu kehitysvammaisten lasten päivittäisissä ympäristöissä, saattaa lisätä osallistumista arjen toimintoihin.


”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.” ”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.”   Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä […]


Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.


Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.


Moniammatillisen palvelun työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta.


Nuoren kuntoutusrahan saajamäärien kasvua on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jonka myötä myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen sekä kokonaistilanteen huomioiminen. Aiempiin vuosiin verrattuna nuoren kuntoutusrahalta siirrytään nykyään harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.


Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.


Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.