Maahan muuttaneet henkilöt käyttävät Suomessa mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja harvemmin kuin muu väestö. Tuoreen tutkimuksemme mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen haasteet liittyvät erityisesti sujuvaan kuntoutusprosessiin ja tulkkaukseen.
Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.
Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.
Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?
Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.
Ammattiluokkien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä. Nämä erot eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiluokkaan kuuluvien ammattien välillä.
Kela uudisti vuonna 2018 vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamallin. Tuoreen tutkimuksemme mukaan uudistus hidasti merkittävästi hintojen nousutahtia.
Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.
Tarkastelimme ensimmäistä kertaa sitä, miten julkisen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakaantuvat tulevien hyvinvointialueiden mukaan. Asukasta kohti laskettuna korvauksia maksetaan eniten alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Kela korvaa osan sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisistä lääkärikäynneistä, reseptilääkkeistä tai matkoista vastaanotolle.
Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.
Toivo on ammatillisessa kuntoutuksessa merkityksellistä. Miten toiveikkuutta voidaan synnyttää ja vahvistaa kuntoutuksen aikana?
Koronavirusepidemian jatkuessa on alettu kantaa huolta akuutin infektion jälkeen ilmenevästä pitkäkestoisesta COVID-19-taudista eli long covidista. Sen on epäilty vaikuttavan jatkossa merkittävässä määrin työikäistenkin toimintakykyyn. Toistaiseksi pitkäkestoinen COVID-19 ei kuitenkaan juuri näy Kelan maksamissa sairauspäivärahoissa.
Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia leikattiin. Juuri ilmestynyt policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia potilaille.
Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Eri palveluista työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Palvelut kohdentuivat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen oli todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla. Tämä selvisi juuri ilmestyneessä rekisteritutkimuksessamme, joka koski vuonna 2016 työttömäksi jääneitä oululaisia.
Kelassa vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille[i]tarkasteltiin, millaisia asiointiongelmia Kelan asiakkailla ilmenee. Tulosten perusteella yleisimmin ongelmia asiakkaille on aiheuttanut etuuden hakeminen. Taloudellisesti huono-osaiset asiakkaat kokevat muita useammin monenlaisia asiointiongelmia.
Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansansairaus. Kroonista sepelvaltimotautia sairastaa arvioiden mukaan yli 180 000 suomalaista, ja keskimäärin joka kuudes suomalainen kuolee sepelvaltimotautiin. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä sydänsairauden etenemistä ja kuolemanriskiä.
Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.
Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.
