​Uusimmassa Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportissa oli ensimmäistä kertaa mukana nuorten NUOTTI-valmennus, ikääntyneiden IKKU-kurssit ja moniammatillinen yksilökuntotus. NUOTTI-valmennus kohensi nuorten ja IKKU-kurssit ikääntyneiden elämänlaatua. Lisäksi nuorten työ- ja opiskelukyky parani ja ikääntyneiden masennus väheni. Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa kuntoutustavoitteita saavutettiin hyvin.


​Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.


Ihmiset osallistuvat Kelan mielenterveysperusteiseen kuntoutukseen vaihtelevasti eri alueilla, ja erot selittyvät vain osin kuntien ja niiden väestön erilaisuudella. Ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistutaan yleisimmin Pohjois-Karjalassa ja harvinaisimmin Länsi-Pohjassa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus puolestaan on yleisintä Lapissa ja harvinaisinta Vaasan seudulla.


Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi jälleen hieman vuonna 2022. Mielenterveyden häiriöiden kasvu näyttäisi kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen. Koronadiagnoosit näkyivät vuonna 2022 aiempaa selvemmin sairauspäivärahoissa. Olemme vuosittain seuranneet Kelan tutkimusblogissa sairauspäivärahaa saaneiden määrien ja osuuksien kehitystä eri sairausryhmissä. Tässä blogissa päivitämme seurantaa vuoteen 2022. Kelan tilastoimat sairauspäivärahaa saaneiden määrät on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevan työikäisen väestön […]


Lapset ja nuoret, jotka saavat mielenterveysdiagnoosin, käyttävät terveyspalveluita yleisemmin kuin muut saman ikäiset. Käyttö kasvaa jo ennen diagnoosia, mutta palautuu perusterveydenhuollossa kahden vuoden sisällä. Erikoissairaanhoidon käyttö sen sijaan jäi kohonneelle tasolle kahden vuoden seurannassa. Myös muiden palveluiden käyttö kasvoi. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa havaitsimme, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneet 5–15-vuotiaat lapset ja nuoret käyttivät enemmän […]


Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.


Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.


Kelan Oma väylä on neuropsykiatrista kuntoutusta 16–29-vuotiaille nuorille, joilla on ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Selvitimme, millaisia odotuksia Oma väylän asiakkailla on kuntoutuksesta. Kaksi toivetta nousi vahvasti esiin: se, että kuntoutukseen pääsee oikeaan aikaan ja että se tuo apua arkeen. 


Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen määrät kasvoivat joka puolella Suomea viime vuosikymmenellä, kertoo tuore Kelan tutkimus. Kasvu oli kuitenkin maltillista Uudellamaalla verrattuna muihin maakuntiin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin perustuvien sairauspoissaolopäivien määrä vähentyi kaikissa maakunnissa.


Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Vuonna 2020 sairauspoissaolot kuitenkin kääntyivät laskuun, ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Sairausryhmien välillä on kuitenkin eroja. Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien kasvu jatkui edelleen.


Sairausajan sosiaaliturvan merkitys on koronaepidemian aikana korostunut. Kelan sairauspäivärahaetuuksilla korvataan myös yrittäjille sairauspoissaolojen aikaisia tulonmenetyksiä. YEL-vakuutetulle yrittäjälle voidaan maksaa päivärahaa heti sairastumispäivän jälkeisestä päivästä alkaen. Yrittäjillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla, mutta yrittäjien poissaolokaudet ovat verrattain pitkiä.


Elämme erilaisten kriisien yhteiskunnassa. Yksilötasolla nuorten masennus ja ahdistushäiriöt mutta myös neuropsykiatriset pulmat kuten ADHD ja autismikirjon häiriöt ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Samalla nykytalous esittäytyy sarjana kriisejä – niin finanssimaailmassa kuin myös ympäristön turmeltumisen näkökulmasta. Ilmastokeskustelun 17-vuotiaan supertähden Greta Thunbergin perheen kirjoittama kirja auttaa hahmottamaan sitä, miten nämä erilaiset nyky-yhteiskuntaa kohtaavat uhat näyttäytyvät tämän […]


Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. 


Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.


Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen on yleispohjoismaalainen ja jopa yleismaailmallinen ilmiö. Nuoriin kohdistuu kilpailuyhteiskunnissa kasvavia paineita, joita ahdistava maailmantilanne kärjistää entisestään. Avuksi tarjotaan terapiaa, kuntoutusta tai lääkitystä. Entä jos katse suunnataan yhteiskuntaan?


  • 1
  • 2