Vuosien 2011−2019 terveysmenoihin vaikuttaneet politiikkamuutokset kohdentuivat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin. Eniten kasvoivat julkisen terveydenhuollon maksut, ja niiden korotukset kohdistuvat voimakkaasti pienituloisiin. Myös lääkekorvausten leikkaukset kohdistuivat hieman enemmän pienituloisiin kuin suurituloisiin.
Arvioimme aiemmin, että syöpälääke lenalidomidin siirtyminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään voisi säästää kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan varoja. Arviomme osoittautui oikeaksi. Voimmeko saavuttaa samanlaisia säästöjä hintakilpailulla myös muissa syöpälääkkeissä? Syöpälääke lenalidomidin patenttisuoja umpeutui ja se siirtyi viitehintajärjestelmään huhtikuussa 2022. Aiemmassa tutkimusblogissamme arvioimme hintojen laskevan viitehintajärjestelmässä niin merkittävästi, että valmisteen kustannukset saattaisivat laskea jopa 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Lenalidomidin […]
Syöpälääkkeiden kehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa, mutta usein uudet lääkkeet myös maksavat paljon. Samaan aikaan tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on monesti epävarmaa. Onko nykyinen lääkekehityksen suunta, jossa uudet lääkkeet hyväksytään käyttöön joskus vähäiselläkin näytöllä, oikea? Tulevaisuuden haaste on erityisesti se, miten yhteiskunta kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttaviin hoitoihin.
Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, vaikka myös työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään laajalti eri lääkeryhmistä. Lääkekustannuksista ja lääkekorvauksista vielä suurempi osa kohdistuu julkiselle sektorille.
Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?
Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia leikattiin. Juuri ilmestynyt policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia potilaille.
Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.
Kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Korvauksista on kuitenkin tullut osin entistä keskittyneempiä: suurituloiset käyttävät yhä suuremman osan korvauksista yksityisiin lääkäripalveluihin, kun taas pienituloiset käyttävät enemmän matkakorvauksia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostajaa kohden laskettu keskimääräinen kuukausikulutus väheni näiden lääkkeiden korvaustason alentamisen jälkeen. Insuliinien kulutuksessa ei havaittu kasvua.
Tuore tutkimus osoittaa, että vuoden 2017 omavastuukorotus lisäsi toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttöä tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostamisessa. Korvaustason alentaminen näyttää kasvattaneen potilaiden lääkelaskua.
Yhteiskatto auttaisi osaa, mutta osalle se olisi nykyistä huonompi vaihtoehto. Hyödyt kohdistuisivat etenkin ikäihmisiin, haitat aiemmin vain matkakaton saavuttaneisiin.
Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.
Lääkekatto (579,78 euroa) täyttyi vuoden 2021 kahden ensimmäisen viikon aikana 1952 henkilöllä, joista 1604:lla heti ensimmäisellä lääkeostolla. Jos vuosikatto määräytyisi Suomessakin Ruotsin tapaan liukuvasti ja kertymäkausi alkaisi ensimmäisestä matkasta tai lääkeostosta eikä kaikilla vuoden alusta, suuret maksut eivät kertyisi alkuvuoteen.
Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.
Lääkekustannuksia korvataan ensisijaisesti sairausvakuutuksesta, mutta osan kustannuksista maksaa viimesijaisin etuus, perustoimeentulotuki. Sosiaaliturvauudistuksessa lääkekorvausjärjestelmää ja lääkkeiden maksamista toimeentulotuesta tulisikin tarkastella kokonaisuutena.
Mikrosimulaatio osoittaa, että Apteekkariliiton esittämässä muutoksessa lääkkeiden taksahintajärjestelmään säästöt eivät tule lääkkeiden ostajille.
Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.
Suomen lääkeostojen taksajärjestelmä on potilaalle kallein, kun sitä vertaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan järjestelmiin. Tulokset selvisivät lääkekorvausjärjestelmän simulaatiossa.
Alkuvuosi tulee monelle sairaalle kalliiksi, koska kaikki terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat samaan aikaan. Lääkekatto täyttyi 3 398 henkilöllä ja matkakatto 930 henkilöllä jo tammikuun 2020 kolmen ensimmäisen viikon aikana. Lääkekatto voi tulla täyteen jo yhdellä lääkeostolla ja matkakatto kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä eli 12 yhdensuuntaisella matkalla. .
Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.
- 1
- 2
