Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.


Alkuvuosi tulee monelle sairaalle kalliiksi, koska kaikki terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat samaan aikaan. Lääkekatto täyttyi 3 398 henkilöllä ja matkakatto 930 henkilöllä jo tammikuun 2020 kolmen ensimmäisen viikon aikana. Lääkekatto voi tulla täyteen jo yhdellä lääkeostolla ja matkakatto kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä eli 12 yhdensuuntaisella matkalla. .


Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.


Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.


Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin vuoden 2017 alussa säästötoimena. Simuloinnin perusteella muutoksen säästövaikutus oli 21 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuivat etenkin uusimpiin lääkevaihtoehtoihin. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, oliko säästötoimilla vaikutuksia diabeteksen hoitotuloksiin tai hoidon kokonaiskustannuksiin.


Diabeteksen lääkekustannukset kasvoivat viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Se johtui pääasiassa potilasmäärän kasvusta sekä uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta. Hintojen alentamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on saavutettu säästöjä, mutta ne ovat olleet maltillisia kustannusten kasvuun verrattuna.


Näyttää siltä, että rinnakkaistuontien liittäminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään ei juuri ole innostanut valmistajia hintakilpailuun.   Rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakelulääkkeet [1] tulivat viitehintajärjestelmän piiriin tämän vuoden huhtikuusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä hintakilpailua alkuperäisvalmisteiden patenttisuojan alaisilla markkinoilla. Se on osa hallituksen esittämää 134 miljoonan euron säästöpakettia lääkekorvausmenoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, onko rinnakkaistuontien liittäminen viitehintajärjestelmään innostanut valmistajia hintakilpailuun. Heinäkuun alussa […]


Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa.   Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin.  Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]


Dementialääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan kyseisten lääkkeiden hinnat ovat halventuneet merkittävästi. Toistaiseksi dementian aiheuttama työkyvyttömyys on vähäistä.   Muistisairauksiksi määritellään tilat, jotka heikentävät muistin eri osien toimintaa ja tiedon käsittelyä, kuten kielellisiä toimintoja, ajattelu- ja käsityskykyä, asioiden ja ympäristön hahmottamista sekä toimintakykyä. Suurimmalle osalle muistisairauksista on ominaista, että ne etenevät vuosien […]


Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo.   Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan […]


Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla.   Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym.  selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]


Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä.   Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää).  Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]


Nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa. Nikotiinia vaikuttavana aineena sisältävät nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat Suomessa ylivoimaisesti käytetyimpiä tupakasta vieroituksen lääkkeitä. Nikotiinikorvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta vieroituksen tukena on vankkaa näyttöä. Näiden valmisteiden käytön tarkoituksena on vähentää tupakoinnin lopetuksen aiheuttamia vieroitusoireita korvaamalla tupakkatuotteiden sisältämää nikotiinia. Siten valmisteet vapauttavat lopettajan […]


Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen. Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010) Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, […]


  • 1
  • 2