Tuore Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimus näyttää, että heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ja työntekijäasema lisäävät todennäköisyyttä työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen, mutta myös hakemuksen hylkäämiseen. Tässä mielessä matalampi sosioekonominen asema asettaa hakijat epäedulliseen asemaan työkyvyttömyyseläkeprosessissa.


Eri maiden eläketurvan tasoa ei voi verrata yhdellä mittarilla.   Kelan tutkimuksen Kansaneläke 80 vuotta -seminaarissa (24.5. 2017) pohdiskelin Suomen kansaneläkkeen nykytilaa teemalla ”Kansaneläke on kattava, mutta onko se myöskin riittävä?” Vastaus oli mielestäni ilmeinen: kansaneläke ei ole riittävä. Jos kansaneläke olisi riittävä, niin vuonna 2011 voimaan tullutta takuueläkettä ei olisi tarvittu. Sain runsaasti palautetta esityksestäni, […]


Suomalaiset harkitsevat eläkkeelle siirtymisen varhentamista ja lykkäystä laajasti. Varhentaminen kuitenkin pienentää eläkettä, lykkääminen taas korottaa sitä. Tunnetaanko tämä vaikutus ja kannustaako se lykkäämään eläkkeelle siirtymistä?   Vuoden 2017 eläkeuudistus toi mukanaan uuden eläkelajin, osittaisen vanhuuseläkkeen. Siinä eläkkeestä voi ottaa osan jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläkkeen nostaminen varhennettuna kuitenkin pienentää eläkettä pysyvästi. Osittainen vanhuuseläke, kuten vanhuuseläke […]


Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin.   Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]


Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua uuteen sote-järjestelmään rakennettavasta valinnanvapausmallista. Tulevaisuuteen kaavaillaan mahdollisuutta valita perustason terveyspalveluiden tuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta omavastuun pysyessä asiakkaalle samana. Nykyjärjestelmässä valinta eri sektoreiden välillä on käytännössä mahdollista niille, jotka käyvät töissä ja/tai joilla on riittävästi maksukykyä. Työssäkäyvillä on tukenaan ilmainen ja nopea työterveyshuolto; paksua lompakkoa kantavat voivat huoletta käyttää lisäksi […]


Nicholas Barrin ja Peter Diamondin (2008) mukaan hyvän eläkejärjestelmän tunnusmerkkejä on se, että järjestelmä takaa riittävän suojan köyhyyttä vastaan ja samalla järjestelmä kohtuullisessa määrin ylläpitää saavutettua tulo- ja elintasoa. Hyvässä eläkejärjestelmässä tulisi siis olla tasapaino näiden kahden tavoitteen välillä. Tasapaino saavutetaan yhtäältä vähimmäis-/peruseläkkeitten ja ansiosidonnaisten eläkkeitten yhdistelmällä.


Eläketurvakeskus kertoi tiedotteessaan äskettäin, että eläkkeellesiirtymisiän odote kasvoi viime vuonna. Se kasvoi 25-vuotiailla 0,3 vuotta 61,2 vuoteen ja 50-vuotialla 0,2 vuotta 62,8 vuoteen. ”Eläkkeellesiirtymisiän” odote on Eläketurvakeskuksen käyttämä ja kehittämä mittari, joka kuvaa todennäköistä ansioeläkkeen alkamisikää, jos eri ikäluokissa siirryttäisiin samassa tahdissa eläkkeelle kuin tilastointivuonna ja jos myös kuolevuus pysyisi ennallaan. Uutinen on uutinen suhteellisessa […]


Eläkkeet herättävät tunteita. Etenkin suuret eläkkeet herättävät suuria tunteita. Tunteet purkautuvat vaatimuksiksi leikata huippueläkkeitä ja tasoittaa eläkeläisten välisiä tuloeroja. Onhan Suomi niitä harvoja maita, joissa eläkekattoa ei ole. Kansainvälisten vertailujen mukaan eläkeläisten väliset tuloerot eivät Suomessa kuitenkaan ole EU-maitten suurimpia, jos kohta eivät kaikkein pienimpiäkään. Eläkeläisten väliset tuloerot ovat samaa tasoa aktiivi-ikäisten välisten tuloerojen kanssa. […]


Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka. Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – […]


Saksan eläkejärjestelmä viettää kuluvana vuonna 125-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi Brandenburgin portin kupeessa olevissa vakuutusyhtiö Allianzin tiloissa järjestettiin kansainvälinen ’Thanks Otto’ -seminaari. Seminaarin ohjelma rakentui yhtäällä historialliselle osuudelle, jossa käytiin läpi kansleri Otto von Bismarckin toimintaa ja sitä, miten hän käytti sosiaalipolitiikkaa käsikassaranaan pyrkiessään suurempiin päämääriin: Saksan yhdistämiseen, kansakunnan sosiaaliseen eheyttämiseen ja sosialismin ja katolisuuden vastustamiseen. Toisessa […]


”Ennätysmäärä nuoria saa eläkepaperit”, ”Työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti”, ”Masennus vie eläkkeelle”. Nämä ovat otsikoita, joihin törmää usein keskustelussa nuorista eläkkeensaajista. Viime joulun tienoilla laajalevikkisestä lehdestä saimme lukea, kuinka nuorista päästään eroon eläkepäätöksellä, ja kun ei muutakaan syytä löydetä, niin lääkäri kirjoittaa nuorille todistuksen mielenterveyden ongelmasta. Tämä on esimerkki väitteestä, joka perustuu […]


Työurakeskustelussa avuksi ovat elinajan taulut, jotka johdetaan eri ikäluokkien kuolleisuusluvuista. Niiden avulla voidaan tehdä seuraavanlaisia päätelmiä: vuonna x syntyvä henkilö elää keskimäärin y vuotta vanhaksi edellyttäen että kuolleisuus eri ikäluokissa ei muutu. Uusimmasta, Suomen vuoden 2011 elinajan taulusta voidaan lukea, että vuonna 2011 syntynyt henkilö elää keskimäärin 80,4-vuotiaaksi. Tätä lukua kutsutaan elinajan odotteeksi, tarkemmin sanottuna […]