Lapset ja nuoret, jotka saavat mielenterveysdiagnoosin, käyttävät terveyspalveluita yleisemmin kuin muut saman ikäiset. Käyttö kasvaa jo ennen diagnoosia, mutta palautuu perusterveydenhuollossa kahden vuoden sisällä. Erikoissairaanhoidon käyttö sen sijaan jäi kohonneelle tasolle kahden vuoden seurannassa. Myös muiden palveluiden käyttö kasvoi. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa havaitsimme, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön diagnoosin saaneet 5–15-vuotiaat lapset ja nuoret käyttivät enemmän […]


Terveyspalveluiden käytön yleisyys vaihtelee ennen ammatillista kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Silti, verrattuna vastaavaan väestöön, ammatillisella kuntoutuksella ei kuitenkaan näytä olevan pysyvää vaikutusta siihen, kuinka paljon kuntoutujat käyttävät terveyspalveluita. Tämä selvisi tutkimuksessa, jossa tarkastelimme ammatillisen kuntoutuksen yhteyttä ja vaikutusta avoterveyspalveluiden käyttöön. Vertasimme ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden ja kaltaistettujen verrokkien välisiä eroja terveyspalveluiden käytössä ennen kuntoutuksen […]


Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu tutkimuksemme mukaan kaupunkien lähiöalueilla. Eri kaupunkien välillä on merkittäviä eroja, jotka johtuvat muun muassa eroista kaupunkien koossa ja rakenteessa. Toimeentulotukea saavat lapsiperheet asuvat lähiöalueilla useammin kuin muut toimeentulotuen saajat. Olemme tutkineet toimeentulotuen saajien asumista ja muuttamista suurimmissa kaupungeissa. Tässä tutkimuksessa tarkennamme kuvaa toimeentulotuen saajista kuntaa tarkemmalla aluejaottelulla. Tarkan kuvan avulla saadaan […]


Syöpälääkkeiden kehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa, mutta usein uudet lääkkeet myös maksavat paljon. Samaan aikaan tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on monesti epävarmaa. Onko nykyinen lääkekehityksen suunta, jossa uudet lääkkeet hyväksytään käyttöön joskus vähäiselläkin näytöllä, oikea? Tulevaisuuden haaste on erityisesti se, miten yhteiskunta kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttaviin hoitoihin.


Suuri osa suomalaisista uskoo sosiaaliturvan väärinkäytön olevan melko yleistä, vaikka väärinkäytöksiä epäillään vuosittain summasta, joka vastaa alle promillea Kelan maksamien etuuksien määrästä. Nuorten asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä kohtaan ovat sallivampia kuin vanhempien ikäluokkien. Asenteet sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veronkiertoa kohtaan ovat yhteydessä myös ihmisen tulotasoon.


Nuorten Itu –kuntoutuskurssille ja diabetesta sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet asiakkaat toivoivat kuntoutuksen alkuvaiheessa yksilöllistä huomioimista, kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta sekä keinojen ja tuen saamista omakuntoutukseen[1].


Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.


Laskimme miten hallituksen esittämät leikkaukset Kela-korvauksiin kohdentuisivat eri hyvinvointialueille. Valtaosa leikkauksista kohdentuisi Pähkinäsaaren rauhan rajan eteläpuolelle. Fysioterapian osalta tarina on toinen: siinä leikkaukset kohdentuisivat erityisesti Itä-Suomeen.


Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.


Yksityisellä sektorilla määrättiin syksyllä 2021 selvästi aiempaa suurempi osa alle kouluikäisten antibiooteista. Kokonaisuudessaan 0–6-vuotiaille kirjoitettujen antibioottimääräysten lukumäärä väheni huhtikuussa 2020, mutta palasi loppuvuodesta 2021 aiempien vuosien vastaavan ajankohdan tasolle.


Kela-taksien kilpailutuksesta hyötyvät eniten ne asiakkaat, jotka tekevät harvoja, lyhyehköjä matkoja. Valtiolle kilpailutus tuo säästöjä pitkien matkojen ja usein matkustavien asiakkaiden kohdalla. Kela on kilpailuttanut Kela-taksien alueelliset välityspalvelukeskukset vuodesta 2018 alkaen. Kela-taksien hankinnoissa taksien välityspalvelukeskukset tarjoavat alennusprosenttia suhteessa valtioneuvoston asetuksessa säädettyyn Kela-korvattavan taksimatkan enimmäishintaan. Palveluntarjoajat valitaan kilpailutuksessa alennusprosenttien perusteella niiden tarjoajien joukosta, jotka täyttävät Kelan […]


Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.


Ammattiryhmien välillä on eroja avosairaanhoidon käyntimäärissä eri sektoreiden välillä. Kaikissa ammattiryhmissä eniten käyntejä oli työterveyshuollossa. Niiden osuus kaikista käyntipäivistä kuitenkin vaihtelee ammattiryhmien välillä. Työterveyshuollon käyntejä oli vähän maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Käynnit julkisella sektorilla olivat yleisimpiä erikoistumattomilla työntekijöillä ja harvinaisimpia johtajilla, yksityisellä sektorilla päinvastoin.


Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.


Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.


Opintolainahyvitys otettiin käyttöön vuonna 2014. Tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia päätoimiseen opiskeluun ja siten kannustaa nopeampaan valmistumiseen. Uudistuksen jälkeen useampi opiskelija nosti opintolainaa. Tavoiteajassa ja opintolainahyvityksen määräajassa valmistuneiden opiskelijoiden osuudet kasvoivat.


Mikä on ihmisen oma rooli toimintakykynsä ylläpidossa ja mitä on omakuntoutus? Mitä kuntoutuksen vaikuttavuudesta tiedetään? Miten rekistereiden tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa tai millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan? Tällaisia ajankohtaisia kysymyksiä puitiin Kelan kuntoutustutkimuksen seminaarissa huhtikuussa 2022.


Valtaosa työikäisten lääkkeistä määrätään julkisella sektorilla, vaikka myös työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla lääkkeitä määrätään laajalti eri lääkeryhmistä. Lääkekustannuksista ja lääkekorvauksista vielä suurempi osa kohdistuu julkiselle sektorille.