Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.


Tarkastelimme ensimmäistä kertaa sitä, miten julkisen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakaantuvat tulevien hyvinvointialueiden mukaan. Asukasta kohti laskettuna korvauksia maksetaan eniten alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Kela korvaa osan sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisistä lääkärikäynneistä, reseptilääkkeistä tai matkoista vastaanotolle. 


Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.


Koronavirusepidemian jatkuessa on alettu kantaa huolta akuutin infektion jälkeen ilmenevästä pitkäkestoisesta COVID-19-taudista eli long covidista. Sen on epäilty vaikuttavan jatkossa merkittävässä määrin työikäistenkin toimintakykyyn. Toistaiseksi pitkäkestoinen COVID-19 ei kuitenkaan juuri näy Kelan maksamissa sairauspäivärahoissa.


Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia leikattiin. Juuri ilmestynyt policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia potilaille.


Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Eri palveluista työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Palvelut kohdentuivat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen oli todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla. Tämä selvisi juuri ilmestyneessä rekisteritutkimuksessamme, joka koski vuonna 2016 työttömäksi jääneitä oululaisia.


Kelassa vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille[i]tarkasteltiin, millaisia asiointiongelmia Kelan asiakkailla ilmenee. Tulosten perusteella yleisimmin ongelmia asiakkaille on aiheuttanut etuuden hakeminen. Taloudellisesti huono-osaiset asiakkaat kokevat muita useammin monenlaisia asiointiongelmia.


Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansansairaus. Kroonista sepelvaltimotautia sairastaa arvioiden mukaan yli 180 000 suomalaista, ja keskimäärin joka kuudes suomalainen kuolee sepelvaltimotautiin. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä sydänsairauden etenemistä ja kuolemanriskiä.


Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.


Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.


Noin joka viides työikäinen kokee pitkäaikaista kipua. Pitkittynyt kipu kuluttaa henkilön voimavaroja usein merkittävästi. Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu on myös yleinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Selvitimme kartoittavalla kirjallisuuskatsauksella, millaisia interventioita pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytetään. Kerätyn tiedon perusteella on tarkoitus arvioida, voisiko Kelalla olla tulevaisuudessa rooli kipukuntoutuksen järjestäjänä.


Kokonaisuutena sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakautuvat tasaisesti suuri- ja pienituloisille, koska lääkekorvaukset muodostavat suurimman osan korvauksista. Korvauksista on kuitenkin tullut osin entistä keskittyneempiä: suurituloiset käyttävät yhä suuremman osan korvauksista yksityisiin lääkäripalveluihin, kun taas pienituloiset käyttävät enemmän matkakorvauksia.


Tutkimusnäyttöä toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen on rajallisesti. Toimintaterapia, joka toteutuu kehitysvammaisten lasten päivittäisissä ympäristöissä, saattaa lisätä osallistumista arjen toimintoihin.


”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.” ”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.”   Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä […]


Erotilanne ja yksinhuoltajuus lisäävät lapsiperheköyhyyden riskiä. Myös lapsen etävanhemman toimeentulo voi eron jälkeen heikentyä, varsinkin silloin kun lapset asuvat puoliksi tämän luona. Erovanhempien tasapuolisempi kohtelu etuuksien ja palveluiden saamisessa voisi helpottaa perheiden tilannetta monella tapaa. Lapsilisän puolitus erovanhempien kesken saattaisi kuitenkin jopa lisätä lapsiperheköyhyyttä.


Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. Koko väestön tapaan lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä.