Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia leikattiin. Juuri ilmestynyt policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia potilaille.


Harvinaisiin ja vakaviin sairauksiin tarvitaan nopeasti uusia lääkkeitä, joten myyntiin voidaan hyväksyä lääkkeitä, joiden tutkimusnäyttö on tavallista vähäisempi. Uudet harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat kuitenkin usein hyvin kalliita. Tällöin joudutaan miettimään, milloin näyttö lääkkeen hyödystä riittää siihen, että yhteiskunta voi osallistua kustannuksiin.


Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.


Yksityisen sektorin osuus määrätyistä resepteistä vaihteli maakunnittain 13–31 prosentin välillä. Koko maan tasolla yksityisellä sektorilta määrättyjen reseptien osuus sairausvakuutuksen lääkekustannuksista oli arviolta noin 21 % ja korvauksista vajaat 19 %. Tarkempaa tietoa tarvitaan esimerkiksi työterveyshuollon roolista.


Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.


Kanta-palvelujen Reseptikeskuksen tutkimusaineisto on uusi lääkerekisteritiedon lähde. Tutkijoilla ja muilla lääkerekisteritiedoista kiinnostuneilla on nyt käytössä aiempaa laajemmat tiedot Suomessa kirjoitetuista avohoidon lääkemääräyksistä ja apteekkien lääketoimituksista. Tässä blogissa tarkastelemme Kanta Reseptikeskuksen ja Kelan reseptitiedoston tietosisältöjä.


The Social Insurance Institution of Finland (Kela) has launched a free application to explore trends in prescription medicine consumption in Finland. The latest version of the application comes with new language versions, English and Swedish. All datasets are available as open data.


Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.


Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.


Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa.   Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin.  Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]