Alkuvuosi tulee monelle sairaalle kalliiksi, koska kaikki terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat samaan aikaan. Lääkekatto täyttyi 3 398 henkilöllä ja matkakatto 930 henkilöllä jo tammikuun 2020 kolmen ensimmäisen viikon aikana. Lääkekatto voi tulla täyteen jo yhdellä lääkeostolla ja matkakatto kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä eli 12 yhdensuuntaisella matkalla. .


Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.


Kun uudelle lääkkeelle haetaan Kela-korvattavuutta, viranomaisen on arvioitava lääkkeen tuottama lisähyöty. Suuri osa uusista syöpälääkkeistä on saanut korvattavuuden, mutta päätökseen menee kohtalaisen pitkä aika. Pitäisikö lääkkeen lisähyöty arvioida jo silloin, kun sille haetaan myyntilupaa?


Kikyssä sovitut sairausvakuutusmaksujen muutokset hyödyttävät eniten suurituloisia. Pienituloiset häviävät.   Tammi- ja helmikuussa palkkatyötä tekevät silmäilevät, mitä muutoksia palkkalaskelmassa ja verokortissa on tapahtunut. Monet muutokset liittyvät nyt työmarkkinajärjestöjen viime vuonna solmimaan kilpailukykysopimukseen ja sitä seuranneisiin hallituksen veroratkaisuihin. Palkasta perittävät sosiaaliturvamaksut ovat nousseet, ja samalla tuloverotuksessa on tapahtunut muutoksia. Yksi varsin suuri muutos liittyy sairausvakuutusmaksuihin ja […]


Sairausvakuutuksen matkakorvaus on luultavasti etuus, jossa alueelliset erot ovat kaikkein suurimmat. Vastuu matkakustannuksista saattaa siirtyä ainakin osittain Kelalta maakunnille. Miten sote-alueiden rahoitus saadaan suunniteltua niin, että se on oikeudenmukaista myös matkakorvausten näkökulmasta?   Asukasta kohti laskettuna sairausvakuutuksen korvaamat matkakustannukset vaihtelivat kunnittain Utsjoen 524 eurosta Kauniaisten 22 euroon vuonna 2015. Maakuntatasolla tarkasteltuna ero tasoittuu Kainuun 138 […]


Mats Brommelsin vetämä selvityshenkilöryhmä julkisti 15.3.2016 väliraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Matkakorvausten osalta konkreettisia ehdotuksia ei vielä tehty, vaan matkakustannusten rahoitusvastuun erityiskysymyksiä käsitellään jatkotyössä. Selvitin tuoreessa työpaperissa (Tillman 2016b) matkakorvausten kohdentumista eri hoitopaikkoihin vuonna 2012.  Selvästi eniten korvauksia maksettiin HYKS:iin tehdyistä matkoista (kuvio 1). Taustalla on ennen kaikkea se, että HYKS:n käyntimäärät ovat […]


Sairausvakuutuksen matkakorvauksiin esitetään jälleen leikkauksia: yksittäisen matkan omavastuuta esitetään nostettavaksi 16 eurosta 25 euroon ja vuotuista omavastuuta 272 eurosta 300 euroon, ks. hallituksen esityksen luonnos 29.9.2015. On hyvä tietää, millaisia ovat matkakorvausten suurkäyttäjät. Selvitin näitä tietoja rekistereistä. Matkakorvaukset jakautuvat hyvin epätasaisesti: se 5 % (n. 35 000 henkilöä) korvauksensaajista, joiden tekemistä matkoista maksetut korvaukset vuoden aikana olivat kaikkein suurimmat, […]


Hammashoito näyttää jäävän lääketieteen pikkuveljenä sivuraiteelle resurssien jaossa. Tästä tuorein esimerkki on hammashoidon Kela-korvausten leikkausten oravanpyörä. Korvauksia leikattiin jo vuoden 2015 alusta, ja sen jälkeen hallitusneuvotteluissa päätettiin lisäleikkauksista ja budjettiriihessä on tulossa vielä lisää. Kunnillakaan tuskin on lisäresursseja, joilla vastata palvelujen kasvavaan kysyntään lähivuosina. Vaikka hampaiden kunto on viime vuosikymmenien aikana parantunut, erot väestössä ovat […]


Bloggasin taannoin Kymenlaakson keskussairaalan henkilökunnan loistavasta ideasta ajoittaa dialyysipotilaiden hoitoajat niin, että se mahdollistaisi paremmin taksikuljetusten yhdistämisen. Selvitin hemodialyysimatkojen kustannuksia rekistereistä, ks. Työpapereita 73 . Yhteiskuljetuksen tulokset näkyvät: Kymenlaakson keskussairaalaan tehdyt dialyysimatkat olivat halvimpien joukossa. Halvemmalla matkustettiin vain suurissa yliopistosairaalakaupungeissa, joissa julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja matkat lyhyitä. Ero näihinkään ei ollut suuri: kun halvimmat matkat […]


Kirjoitin aiemmin artikkelin siitä, kuinka paljon sairausvakuutus korvaa matkoja suhteessa toteutuneisiin, korvauksen piiriin kuuluviin käyntien määrään, ks. Sosiaalivakuutus 1/2009 s. 22-23. Tulosten mukaan vain noin joka kymmenes matka oli matkakorvausten piirissä. Mikä tilanne on nyt? Kela on keskittänyt taksimatkojen tilauksia alueellisiin tilauskeskuksiin, ja sen myötä tiedotus matkakorvauksista on lisääntynyt. Onko käyttö lisääntynyt?


Helsingin Sanomat kertoi 12.1.2015 kotkalaisista hoitajista, jotka olivat oma-aloitteisesti alkaneet yhdistellä osastollaan dialyysihoidossa käyvien potilaiden taksikuljetuksia. Potilaiden hoitoaikoja oli muutettu niin, että ne olivat samalta suunnalta tuleville samoihin aikoihin, mikä edesauttoi yhdistelyn tekemistä. Useamman yhden matkustajan kanssa kulkevan taksin sijaan nyt samassa taksissa oli useampi matkustaja, mikä säästi matkakustannuksia, ja samalla tarjosi vertaistukea potilaille. Sairauteen […]


Taksimatka ei ole aina pelkkä kuljetus paikasta A paikkaan B. Monelle vanhukselle ja vammaiselle tutulla taksinkuljettajalla on suuri merkitys: ”Vanhat ihmiset eivät pärjää yksin sairaalassa. Monta kertaa he eivät ole käyneet ollenkaan ennen sairaalassa. Avustaja olisi tarpeen. Kaikilla ei ole sukulaisia tai ystäviä, jotka olisivat mukana.” Näin totesi taksiyrittäjä Kelan tutkimusosaston taannoin toteuttamassa ns. taksikyselyssä (Paltta […]


Vuosikausia kestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon mallien rakennus tuotti vihdoin tulosta. Löysin arkistoistani kokousselostuksen (13.5.2003), jossa olin Stakesin vastaväitelleenä tutkijana kirjannut tapahtumien kulun seminaarista, jossa Kelan tutkimusjohtaja Mikael Forss esitteli yleistä terveysvakuutusta terveydenhuollon rahoitusmallina. Mallia seminaarissa kommentoivat Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko, Stakesin terveystaloustieteen keskuksen johtaja Markku Pekurinen, Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ja neuvotteleva […]


Perusterveydenhuoltomme kriisi oli sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetyöryhmän yksi polttavimmista kysymyksistä. Työryhmätyön heikot tulokset saivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään tutustumismatkan muiden pohjoismaiden perusterveydenhuoltoon. Tammikuun puolivälissä matkalle Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin osallistui reilu tusina terveydenhuollon asiantuntijoita, jotka edustivat kuntien sote-päättäjien, sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtajien, lääkäreiden sekä THL:n ja Kelan asiantuntemusta. 


  • 1
  • 2