The Finnish basic income experiment and the persons selected to participate in it have attracted considerable public interest. While such interest is understandable, the participants should not be approached any more than they would otherwise be in order not to distort the results of the experiment. From a research standpoint, it is clear that any […]
The research team hopes that Finland will over the coming years try out different types of basic income arrangements. The research team that worked on the Finnish basic income experiment submitted its final report to the Government on 16 December 2016. The first stage of the Finnish basic income experiment will be launched at […]
Forskningsgruppen hoppas att Finland under de kommande åren testar olika typer av basinkomstalternativ. Den forskningsgrupp som har utrett Finlands försök med basinkomst lämnade sin slutrapport till landets regering 16.12.2016. Den första fasen av försöket med basinkomst inleds i början av 2017. I sin slutrapport rekommenderar forskningsgruppen att försöket utvidgas 2018.
Perustulokokeilua valmistellut tutkimusryhmä toivoo loppuraportissaan, että Suomi kokeilee seuraavina vuosina erityyppisiä perustuloratkaisuja. Nyt alkaneen kokeilun koeasetelma on monien kompromissien tulos. Suomen perustulokokeilua selvittänyt tutkimusryhmä jätti loppuraporttinsa maan hallitukselle 16.12.2016. Perustulokokeilun ensimmäinen vaihe alkaa vuoden 2017 alussa. Loppuraportissaan tutkimusryhmä suosittelee, että kokeilua laajennetaan vuonna 2018.
Vaikka perustulo korvaisi vain kourallisen nykyisistä sosiaalietuuksista, se voisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää byrokratiaa varsin monen asiakkaan kohdalla. Perustulokokeilu alkoi suunnitelmien mukaisesti vuoden alussa, ja ensimmäiset maksut tilitettiin kokeiluryhmälle 9.1.2017. Kokeilua on moitittu monista eri näkökulmista, osin syystä, osin syyttä. Eräiden mielestä maksettava summa on aivan liian pieni ja toisen mielestä aivan liian suuri. […]
Suomen perustulokokeilu ja kokeilun osallistujat ovat laajan huomion kohteena. Kiinnostus on ymmärrettävää, mutta jotta kokeilun tulokset eivät vääristyisi, koehenkilöitä ei pitäisi lähestyä sen enempää kuin ilman kokeilua. Tutkimuksen näkökulmasta myös muu mediahuomio voi heikentää tulosten luotettavuutta. Perustulokokeilu kiinnostaa kansalaisia, tiedotusvälineitä, päätöksentekijöitä ja tutkijoita – niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tiedotusvälineet ovat kiinnostuneita tekemään juttuja yksittäisten […]
Tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen eri tavalla kuin opintotukeen. Joulukuun puolessavälissä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, joka muutti opiskelijan tukia radikaalisti. Opintotuen tasomuutosten lisäksi lähes kaikki opiskelijat siirretään ensi elokuussa asumislisästä yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen perusteluna oli asumisen tukien yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen poistamalla yksi etuus Kelan valikoimasta. Järjestelmä ei kuitenkaan muuttunut opiskelijan kannalta yksinkertaisemmaksi, päinvastoin. Opiskelijan sosiaaliturva koostuu […]
”Kelan voisi räjäyttää, kun se aina vain kyttää ja kyykyttää! Haluavat luoda hyvän asiakaskokemuksen, mutta ei se siltä tunnu, kun tili on tyhjä ja etuuspäätöstä ei kuulu enkä tiedä menikö kaikki kohdat hakemuksessa oikein, kun se oli niin vaikea täyttää. Jos voisin itse päättää, niin nämä asiat hoidettaisiin niin paljon paremmin! (1)” Arjen vaikeuksista […]
Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]
Ylivelkaantuminen ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. 1990-luvun laman jälkeen ylivelkaantuminen oli vakava ongelma Suomessa. Samanaikainen työttömyyden kasvu, konkurssit, asuntojen hintojen romahdus, korkotason nousu ja takausvastuiden laukeaminen johtivat siihen, että monet eivät kyenneet maksamaan velkojaan. Vuoden 1994 lopussa jopa 457 000 suomalaista oli ulosottovelallisina. Tutkimushankkeessa Lamakausien sosiaaliset seuraukset selvitimme ylivelkaantumisen yhteyksiä myöhempään krooniseen sairastavuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeelle […]
Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun. Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]
Toimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon […]
Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia. Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja […]
Kansainvälisestä liikkuvuudesta on tullut paljon puhuttu ja tunteita herättävä ilmiö viimeisen puolentoista vuoden sisällä. Maahanmuutto on kasvattanut paljon suosiotaan myös tutkimusaiheena. Se on myös yksi Suomen Akatemian rahoittaman TITA-hankkeen (Tackling Inequalities in Time of Austerity) tutkimusteemoista. Marraskuun alussa hankkeen tutkijat Tukholman yliopistosta järjestivät maahanmuuttotyöpajan, jossa joukko pohjoismaisia ja eteläeurooppalaisia väestötieteilijöitä ja sosiologeja esitteli tuoreita […]
In Europe we are faced with a unique situation: in 2015/2016 not one but two countries started down the road of piloting a basic income experiment. There are important similarities between the experiments planned in Finland and the Netherlands. All going well, both countries hope to get started in early 2017 and run the […]
Muutamat maat ovat kokeilleet perustuloa jo ennen Suomea. Kokeissa on kuitenkin ollut merkittäviä rajoituksia. Vaikka itsekin olen hehkuttanut Suomen perustulokokeilun olevan kansainvälisesti ainutlaatuinen, täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että jonkinasteisia muita perustulokokeita on jo tehty sekä tulossa.
Kuinka nopeasti työssäkäyvät uudet äidit palaavat töihin? Taloudelliset kannustimet ja työmarkkina-asema, mutta myös asenteet ja julkinen järjestelmä, vaikuttavat uusien äitien työtön paluuseen lasten hoitojaksojen jälkeen. Valtaosa työssä käyvistä äideistä palaa työhön viimeistään kuopuksen ollessa noin 3-vuotias. Aikaisemman tutkimuksen perusteella moni osatekijä näyttää vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti uudet äidit palaavat työelämään: äidin ja puolison koulutus- […]
Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä. Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen […]
Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla. Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]
Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä. Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää). Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]
