Sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi jälleen hieman vuonna 2022. Mielenterveyden häiriöiden kasvu näyttäisi kuitenkin toistaiseksi tyrehtyneen. Koronadiagnoosit näkyivät vuonna 2022 aiempaa selvemmin sairauspäivärahoissa. Olemme vuosittain seuranneet Kelan tutkimusblogissa sairauspäivärahaa saaneiden määrien ja osuuksien kehitystä eri sairausryhmissä. Tässä blogissa päivitämme seurantaa vuoteen 2022. Kelan tilastoimat sairauspäivärahaa saaneiden määrät on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevan työikäisen väestön […]
Tartuntatautipäiväraha on yksi Kelan vähemmän tunnetuista etuuksista. Koronavuosien aikana se on kuitenkin noussut laajemman yleisön tietoisuuteen. Vuonna 2022 tartuntatautipäivärahan saajien määrä kolminkertaistui ja maksettu euromäärä kaksinkertaistui.
Yksityisellä sektorilla määrättiin syksyllä 2021 selvästi aiempaa suurempi osa alle kouluikäisten antibiooteista. Kokonaisuudessaan 0–6-vuotiaille kirjoitettujen antibioottimääräysten lukumäärä väheni huhtikuussa 2020, mutta palasi loppuvuodesta 2021 aiempien vuosien vastaavan ajankohdan tasolle.
Terveydenhuollossa etäpalveluiden käyttö on päässyt kunnolla vauhtiin koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria eroja alueellisesti ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä yksityishenkilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Erityisesti nuoria miehiä näyttäisi saavan etäpalveluilla aiempaa paremmin terveydenhuollon palveluiden piiriin.
Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Viivästys voi heijastua esimerkiksi lääkehoitojen aloittamiseen. Erityisesti elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi vaarantua poikkeusoloissakaan.
Koronapandemia vei pikkulapsiperheet uuteen tilanteeseen, kun lapsia kehotettiin keväällä 2020 pitämään kotona varhaiskasvatuksesta. Ensimmäisenä koronakeväänä kotihoidon tuen käyttö yleistyi, erityisesti Uudellamaalla, ja lapsia hoidettiin kotona hieman tavallista pidempään. Muutokset kotihoidon tuen käytössä ovat kuitenkin olleet väliaikaisia.
Koronakriisin aiheuttama työttömyys vaikutti eri tavalla eri ikäisiin miehiin ja naisiin. Vaikutusten ehkäisemiseksi vuonna 2020 toteutettiin useita tilapäisiä sosiaaliturvan muutoksia. Muutosten vaikutukset olivat pääosin pieniä ja tilapäiset koronaetuudet toistivat sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla olevia sukupuolieroja.
Koronavirusepidemian jatkuessa on alettu kantaa huolta akuutin infektion jälkeen ilmenevästä pitkäkestoisesta COVID-19-taudista eli long covidista. Sen on epäilty vaikuttavan jatkossa merkittävässä määrin työikäistenkin toimintakykyyn. Toistaiseksi pitkäkestoinen COVID-19 ei kuitenkaan juuri näy Kelan maksamissa sairauspäivärahoissa.
Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.
Keräsimme keväällä 2020 nuorten kirjoituksia korona-arjesta. Moni murehti, että elämän siirtymävaiheisiin liittyvät riitit jäivät väliin tai laimentuivat Teams-istunnoiksi. Vaikutukset heijastunevat pitkälle nuorten elämään.
Koronapandemia lisäsi sosiaaliturvan tarvetta. Kela maksoi sosiaaliturvaetuuksia 15,8 miljardia euroa vuonna 2020. Summa on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Tarkastelemme tässä blogissa muutamien toimeentuloa turvaavien etuuksien menojen kehitystä.
Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.
Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Vuonna 2020 sairauspoissaolot kuitenkin kääntyivät laskuun, ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Sairausryhmien välillä on kuitenkin eroja. Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien kasvu jatkui edelleen.
Vuosien 2014–2020 aikana uusien tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden käyttö on yleistynyt ja lääkeryhmän kustannukset ovat kasvaneet. Insuliinien kustannukset ovat samaan aikaan laskeneet.
Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.
Koronaepidemian tuoma elämänpiirin kapeneminen on vaikuttanut nuorten arkeen erityisellä tavalla. Osa nuorista kokee korona-arjen lähentäneen perhesuhteita, mutta osalla nuorista kodin ongelmat ovat kärjistyneet. Keväällä 2020 kerätyistä nuorten kirjoituksista huokuu toive rajoitusten väliaikaisuuteen, joka kannattelee tulevaisuudenuskoa.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Koronaviruksen hidastamiseksi laadittu valmiuslaki aiheutti muutoksia kuntoutuksen toteutukseen. Selvitimme toukokuussa tehdyllä kyselytutkimuksella fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta, neuropsykologeilta sekä psykoterapeuteilta koronakriisin vaikutuksia avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 905 terapeuttia.
Koronavirusepidemia on vaikuttanut useiden avomuotoisen terapioiden toteutumiseen. Epidemian vaikutuksia tutkittiin keväällä terapeuteille suunnatulla kyselyllä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten terapeutit ja asiakkaat suhtautuivat etäkuntoutukseen.
Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien, naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.
- 1
- 2