Lähes joka kymmenes perustoimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Osuus on kasvanut vuodesta 2017. Ansiotulojen saaminen on yleistä erityisesti kotitalouksissa, joissa on kaksi aikuista. Hyvän työllisyystilanteen vuoksi toimeentulotuen saajien määrää vähenee. Samalla ansiotuloja saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvussa. Vuonna 2022 keskimäärin noin 9 prosentilla perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista oli tuloinaan ansiotuloja, kun vuonna 2017 osuus oli 6 […]
Kelan asiakaskyselyiden perusteella perustoimeentulotukipäätöksen saaneiden ihmisten asiointikuormitus on viime vuosina monilta osin vähentynyt. Samalla erot heidän ja muiden Kelan asiakkaiden asiointikokemuksissa ovat pienentyneet. Toimeentulotukiasiakkaat ovat kuitenkin olleet aikaisempaa useammin tyytymättömiä Kelasta saamaansa päätökseen.
Kela epäilee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä noin 2 000:ssa tapauksessa vuosittain. Tutkimusten mukaan ihmiset väärinkäyttävät sosiaaliturvaetuuksia muun muassa sosiaaliturvan alhaisen tason, oman taloudellisen ahdingon ja vähäisen paljastumisriskin vuoksi. Myös käsitys, että ”kaikki tekevät sitä”, voi itsessään lisätä väärinkäyttöä.
Simuloinnin mukaan hintojen viimeaikainen nousu vei köyhyyteen noin 62 000 kotitaloutta ja nosti lasten köyhyysastetta yli 3 prosenttiyksikköä. Lapsilisän maltillinen 10 % korotus kompensoisi vain pienen osan ostovoiman heikkenemisestä pienituloisissa lapsiperheissä. Lapsilisän veronalaisuus sen sijaan nostaisi lapsiköyhyysastetta lisää noin 2,7 prosenttiyksikköä.
Kelassa vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä etuuspäätöksen saaneille asiakkaille[i]tarkasteltiin, millaisia asiointiongelmia Kelan asiakkailla ilmenee. Tulosten perusteella yleisimmin ongelmia asiakkaille on aiheuttanut etuuden hakeminen. Taloudellisesti huono-osaiset asiakkaat kokevat muita useammin monenlaisia asiointiongelmia.
Lapsiperheiden köyhyys on näkyvä osa perustoimeentulotuen asiakastyötä. Työntekijät kaipaavat selkeyttä rooliinsa perheiden hyvinvoinnin turvaamisen kokonaisuudessa.
100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi tutkijamme valitsivat maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Niistä ensimmäinen on vuoden 1922 köyhäinhoitolaki, joka velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Juuri itsenäistynyt Suomi oli 1920-luvun alussa köyhä ja maatalousvaltainen maa. Lapsikuolleisuus oli suurta ja elinajanodote alhainen. Sairaus tai vanhuus tarkoitti monelle köyhyyttä. Tuohon aikaan […]
Perheenjäsenten määrä vaikuttaa moneen sosiaalietuuteen. Vaikutus kuitenkin vaihtelee etuudesta toiseen. Kertoimia olisikin syytä yhtenäistää ja perustella tarkemmin, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan. Sosiaaliturvan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on ollut viime vuosien kestopuheenaihe. Se on ollut monien aikaisempien työryhmien agendalla, ja se on nyt käynnissä olevan eriarvoisuustyöryhmän keskeinen tehtävä. Tahtotilasta huolimatta sosiaaliturva ei ole vuosien saatossa […]
Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014 ja toinen osa 2.12.2013. Toimeentulovaikeudet – Pohjoismaitten palautettu kunnia? Toimeentuloa voidaan lähestyä myös kysymällä ihmisiltä suoraan, miten hyvin tai huonosti he tulevat nykyisillä tuloillaan toimeen. Näin on menetelty esimerkiksi Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), joka on eräs parhaita kyselytutkimuksia. ESS-kyselyjä on toistettu […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014. Materiaalinen deprivaatio: ei sittenkään hullumpi eläkejärjestelmä? Suhteelliseen mittariin liittyvistä ongelmista johtuen EU:n piirissä on kehitetty vaihtoehtoisia indikaattoreita, jotka paremmin huomioisivat sen, mihin rahat riittävät, mitä niillä saa hankittua ja mitä ei ja mistä kaikesta rahan puutteen vuoksi pitää jäädä paitsi. EU:n materiaalinen deprivaatioindeksi […]
Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Suomen eläketurva on kattava, mutta tasossa on toivomisen varaa Minulla on kuluvan vuoden aikana ollut mahdollisuus osallistua Euroopan Unionin (EU) sosiaalipolitiikkaa koskeviin työryhmiin ja seminaareihin Brysselissä. Seminaarit ja matkat ovat olleet monessa mielessä opettavaisia, mutta samalla myös vähän turhauttaviakin. Turhautuminen liittyy EU:n luonteeseen ’Eurostoliittona’, kokouskäytäntöihin, joissa aikataulut […]
Miten hyvinvointivaltio onnistuisi luomaan ihmisille toivoa vaikeuksien keskellä ja edistämään selviytymistä? Kävimme Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa -tutkimusryhmässä läpi selviytymiseen liittyvää tutkimusta ja havaitsimme kaksi seikkaa: selviytymisen käsitteellä ei ole vakiintunutta sisältöä eikä selviytymistä ole juurikaan tutkittu seuranta-aineistojen avulla. Selviytymisellä tarkoitetaan tutkimuksessa milloin sopeutumista tai sinnittelyä, milloin hallintaa. Siitä puhutaan myös psykologisen ja sosiaalisen toimintakyvyn hengessä usein […]
Suomalaisen köyhyystutkimuksen ytimenä on toimeentulotuen tutkimus. Köyhyyden määritelmistä voidaan kiistellä, mutta toimeentulotuen saajien köyhyyttä on syytä pitää selvänä. Tuen myöntäminen edellyttää paitsi hakijan ja hänen kotitaloutensa lähes kaikkien tulojen huomioon ottamista myös menojen arviointia. Toimeentulotuen saajien joukossa ei ole niitä, joille köyhyys olisi täysin vapaaehtoinen valinta, koska tuen saaminen edellyttää hakijan omatoimisuutta.
Vuoden vaihteessa perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen joitain muutoksia. Muutosten vaikutuksia kansalaisille tarkastellaan juuri julkaistussa Kelan nettityöpaperissa (ks. Honkanen ja Tervola 2013). Analyysissa käytettiin apuna SISU-mikrosimulointimallia. Tämän vuoden muutokset eivät laajuudessaan saavuta vuoden 2012 muutoksia (ks. Honkanen ja Tervola 2012), jolloin työttömän peruspäivärahaan tehtiin ns. sadan euron korotus. Korotus oli 1990-luvun laman jälkeisen Suomen historiassa poikkeuksellinen. Myös vuoden 2013 muutokset […]
Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset? Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin […]
Presidentinvaalihälyn väistyttyä poliittinen keskustelu siirtynee julkisen talouden tasapainottamiseen. Esille nousevat sekä säästöt että veronkorotukset. Molemmissa keskusteluissa yksi tärkeimmistä teemoista liittyy oikeudenmukaisuuteen. Verotuksessa kysymys on yksinkertaisesti siitä, pitäisikö suuremmasta tulosta maksaa suurempi vero vai onko tasaverotus parempi vaihtoehto. Jälkimmäisellä kannalla tuntuu olevan vain vähän poliittista kannatusta. Yleisesti oikeudenmukaisempana pidetään sitä, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa. Välillinen […]
Törmäsin internetissä surffaillessa mielenkiintoiseen aiheeseen. Yhdysvaltalainen konservatiivinen Heritage-säätiö on tehnyt tutkimuksen, jossa tuodaan päivänvaloon mielenkiintoisia tietoja siitä, miten köyhät – tai ”köyhät” – USA:ssa elävät (Rector & Sheffield 2011). Ja tulokset ovat häkellyttäviä. 92 prosentilla köyhistä on mikroaaltouuni, 74 prosentilla on perheessä auto, 31 prosentilla on jopa kaksi tai useampia autoja, 64 prosentilla on kaapeli- […]
Oletko joskus osoittanut mieltäsi? Oletko joskus nähnyt mielenosoituksen? Satuin olemaan Lontoossa juuri sinä päivänä viime maaliskuussa, kun kaduille marssi puoli miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltä hallituksen kaavailemia budjettileikkauksia vastaan. Itse asiassa osuin paikalle vasta, kun suurin osa mielenosoittajista oli jo suunnannut koteihinsa ja jäljelle olivat jääneet ne, joille tärkeintä ei ole sanoma, vaan toiminta. Kaduilla oli roskaa, […]
Maaliskuun ensimmäinen päivä 2011 oli merkittävä monin tavoin. Matin ja Tepon Teppo täytti vuosia ja Kelan etuudetkin viettivät syntymäpäiviä. Pienimpiä eläkkeitä kartuttava niin sanottu takuueläke putkahti maailmaan 1.3.2011. Takuueläke korottaa vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa ja se on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa olevalle. ”Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä” lienee eduskunnassa ajateltu, sillä ”kuoppakorotusta” tulee […]
- 1
- 2
