”Isä on aina yhtä tärkeä kuin äiti, kaikessa” – Isyysvapaata käyttää yhä monipuolisempi joukko isiä

”Minä olen arvostanut omaa 3,5 kuukauttani. Olen nähnyt tyttäreni ensiaskeleet ja ollut hänen elämässään todella paljon mukana. En vaihtaisi tätä aikaa mihinkään.”

”Monet tuntemani isät (itseni mukaan lukien) ovat pitäneet pitkiä vapaita ja haluavat viettää enemmän aikaa lapsen kanssa kotona.”

Perhevapaajärjestelmän tavoitteena on jo pitkään ollut edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kannustamalla isiä käyttämään enemmän perhevapaita. Myös julkisessa keskustelussa isien osallistumista lastenhoitoon on pidetty yleisesti toivottavana ja jaetun vanhemmuuden kulttuurinen ihanne on voimistunut yhteiskunnassa. Yhä useampi isä arvostaa lapsen kanssa vietettyä aikaa ja haluaa hoivata ja luoda lapseen läheisen ja kiinteän suhteen, kuten yllä esitetyt sitaatit Kelan Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyyn vastanneiden isien kirjoituksista osaltaan kertovat. (Ks. esim. Mykkänen ja Eerola 2014.)

Vaikka kaikista tarjolla olevista perhevapaista isät käyttävät edelleen vain murto-osan, on isän itsenäiseen hoivavastuuseen kannustavan isäkiintiön (vanhempainvapaan jälkeen pidettävä isyysvapaa) käyttö lisääntynyt selvästi. Erityisen merkittävä kasvu tapahtui vuonna 2013 toteutetun perhevapaauudistuksen jälkeen, jolloin isälle osoitetun vapaajakson käyttö kasvoi yli 10 prosenttiyksikön verran. Vuoden 2013 uudistuksessa isän kiintiövapaaseen aiemmin sisältynyt ehto äidin suostumuksesta poistui (ks. tarkemmin esim. Miettinen ja Saarikallio-Torp 2020 (pdf); Saarikallio-Torp ja Haataja 2016) ja isät saivat ensimmäistä kertaa aidosti itsenäisen kiintiövapaan.

Isien vapaiden käytön yleistymisen lisäksi uudistus toi mukanaan myös muita myönteisiä vaikutuksia.

Pienituloisten isien vanhempainvapaan jälkeinen isyysvapaan käyttöaste yli kaksinkertaistui

Isälle osoitetun kiintiövapaan käyttö keskittyi aiemmin erityisen selvästi korkeasti koulutettuihin, melko hyvätuloisiin isiin (ks. esim. Lammi-Taskula 2008; Salmi ym. 2009; Saarikallio-Torp ja Haataja 2016). Vuoden 2013 uudistuksen jälkeen on isän vanhempainvapaan jälkeisenkiintiövapaan käyttäjissä tapahtunut kuitenkin merkittävä muutos: yhä laajempi ja heterogeenisempi joukko isiä hyödyntää oikeuttaan isän itsenäiseen kiintiövapaaseen.

Tämä käyttäjäjoukon monipuolistuminen voidaan havaita esimerkiksi tarkastelemalla vanhempainvapaan jälkeen käytettävän isäkiintiön käyttöasteita isän tulo- ja koulutusryhmien mukaan. Kuviossa 1 on esitetty isien vanhempainvapaan jälkeisen kiintiön käyttöasteet tuloluokkien mukaan ennen ja jälkeen vuoden 2013 uudistuksen.

Uudistus on kasvattanut isän vanhempainvapaan jälkeisen kiintiön käyttöasteita kaikissa tuloluokissa merkittävästi. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut pieni- ja keskituloisten isien keskuudessa. Alimmassa tuloviidenneksessä isän kiintiövapaan käyttöaste on yli kaksinkertaistunut.

Etenkin pienituloisten isien kohdalla vanhempainvapaan jälkeisen kiintiövapaan käyttöasteen suurta kasvua voidaan pitää vuoden 2013 uudistuksen yhtenä keskeisimmistä myönteisistä seurauksista.

Kuvio 1. Isän vanhempainvapaan jälkeen pidettävän isyysvapaan käyttöasteet (ennustetut todennäköisyydet) isän tuloluokan mukaan ennen ja jälkeen vuoden 2013 perhevapaauudistuksen (vuosina 2010–2012 ja 2013–2016 syntyneiden lasten isät).

Matalasti koulutettujen isien kiintiövapaan käyttö tuplaantui

Sama käyttäjäjoukon monipuolistuminen on havaittavissa, kun tarkastellaan isän kiintiövapaan käyttöä koulutusryhmittäin (kuvio 2). Käyttöasteiden kasvu näkyy kaikissa isien tuloluokissa, mutta myös koulutustarkastelussa matalammin koulutetut isät erottutuvat myönteisellä kehityksellään. Korkeasti koulutetut isät käyttävät edelleen muita isiä useammin isän vanhempainvapaan jälkeistä kiintiövapaata, mutta vuoden 2013 uudistuksen jälkeen tapahtunut muutos on suhteellisesti suurinta matalammin koulutettujen isien keskuudessa. Erityisen merkillepantavaa on pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden isien vanhempainvapaan jälkeisen isyysvapaan käytön kasvu; se on lähes kaksinkertaistunut uudistuksen jälkeisissä lapsen syntymäkohorteissa. Merkityksellistä on myös keskiasteen tutkinnon suorittaneiden isien kiintiövapaan käyttöasteen kasvu, sillä tähän ryhmään kuuluu lähes puolet kaikista isistä.

Kuvio 2. Isän vanhempainvapaan jälkeen pidettävän isyysvapaan käyttöasteet (ennustetut todennäköisyydet) isän koulutuksen mukaan ennen ja jälkeen vuoden 2013 perhevapaauudistuksen (vuosina 2010–2012 ja 2013–2016 syntyneiden lasten isät).

Kyselyyn vastanneet isät kertovat muuttuvasta isäkulttuurista

”Isän tuettuja päiviä, kuten äidinkin, tulisi voida käyttää joustavasti, jolloin esimerkiksi äiti voisi olla kotona 3 arkipäivää ja isä voisi olla kotona 2 arkipäivää viikosta. Tämä toisi joustavuutta ja molemmat voisivat kulkea töissä sekä olla kotona. Nykyisin on vaikea saada töistä vapaata niin, että saa oltua kerralla pidempään. Työnantajat sallisivat tällaisen paljon herkemmin kuin että olisin poissa 2 kk kerralla.”

Kelan kyselyyn vastanneiden isien vastauksista poimitut sitaatit kertovat muuttuvasta isäkulttuurista: isät kertovat toiveistaan pitää vapaita aikaisempaa runsaammin ja lapsen kanssa vietetyn ajan tärkeydestä. Samalla isät kuitenkin tuovat esiin perhevapaiden käyttämiseen liittyviä käytännön ongelmia, kuten joustomahdollisuuksien vähäisyyden.

Vuonna 2013 toteutettu perhevapaauudistus näytti onnistuneen purkamaan monia esteitä isien vapaiden käytöltä. Isälle osoitetun vapaajakson käyttö on kasvanut kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen selvästi pienituloisten ja matalasti koulutettujen isien keskuudessa. Nämä ryhmät ovat niitä, joissa isän vapaan käyttö on ollut vähäisempää esimerkiksi toimeentulon niukkuuden, isän tai äidin työttömyyden tai vanhempainvapaan ja kotihoidon tuen yhteensovittamisen hankaluuksien vuoksi. Se, että äidin vanhempainvapaan käyttö ei enää rajoita isän kiintiövapaan käyttöä, sekä se, että isän vapaajakson käyttömahdollisuutta pidennettiin aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, ovat vahvistaneet isän itsenäistä asemaa lapsen hoidossa ja isän vapaidenkäytössä. Näiden muutosten ansiosta perheillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet käyttää vapaa perheelle sopivana ajankohtana. Nämä tekijät ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa siihen, että isän vanhempainvapaan jälkeisen kiintiövapaan käyttö kasvoi suhteellisesti eniten alemmissa sosiaaliluokissa.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen ehdotus perhevapaiden uudistamiseksi. Uudistuksen on määrä tulla voimaan elokuussa 2022. Toteutuessaan uusi malli tarjoaa isille selvästi nykyistä pidemmän itsenäisen vapaajakson ja tuo jonkin verran lisää joustoa vapaiden käyttöön. Nähtäväksi jää, miten perheet ottavat uudistuksen vastaan, ja lisääntyykö isien vapaiden käyttö uudistuksen myötä yhtä merkittävästi kuin vuonna 2013.

”On tärkeää, että osa perhevapaista merkitään edelleen isälle pidettäväksi, koska tällä tavoin voidaan mahdollistaa yhä useamman isän tutustuminen kunnolla lapseensa. Isyysvapaa on kannanotto sekä isän ja lapsen oikeuksien puolustus negatiivisesti isän vanhempainvapaaseen suhtautuvalle työnantajalle.”

”Isyysvapaa on hyvä keksintö ja mielestäni kaikkien kannattaisi se käyttää hyväksi.”

Miia Saarikallio-Torp
Erikoistutkija, Kela

Anneli Miettinen
erikoistutkija, Kelan tutkimus
Twitter: @AnMiettinen

etunimi.sukunimi@kela.fi

[1] Tulokset perustuvat artikkeliin: Saarikallio-Torp, M. & Miettinen, A. (2021). Family leaves for fathers: Non-users as a test for parental leave reforms. Journal of European Social Policy 31: 161–174.