Koronapandemialla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia monille suomalaisille lapsiperheille. Mikrosimulointimenetelmällä arvioituna koronakriisin aikana lähes 60 000 lasta eli köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa viitebudjetilla mitattuna. Lapsiköyhyyttä olisi voitu kuitenkin hillitä erinäisillä kohdennetuilla politiikkatoimilla, joista tässä blogissa testataan neljää: lapsilisän korotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen suurentaminen, lapsikorotuksen korotus työttömyysturvassa ja kotihoidon tuen hoitolisän tulorajojen korotus.


Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.


Vuoden 2020 Kaari-kyselyn perusteella kuntoutujat ovat useimmiten tyytyväisiä Kelan järjestämien kuntoutuspalvelujen asiakaslähtöisyyteen. Eroja kuitenkin havaittiin jonkin verran kuntoutuksen eri palvelulinjojen välillä. Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistuneet, sekä aikuisissa että lapsissa ja nuorissa, olivat muita kuntoutuspalveluita tyytyväisempiä. Kriittisimpiä olivat ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet.


Kelan tutkimushankkeessa on koottu laajasti tietoja Oulun asukkaiden sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluiden käytöstä sekä saaduista etuuksista usean vuoden ajalta. Etuus- ja palvelujärjestelmämme koskettaa kalenterivuoden aikana lähes jokaista. Vuoden 2018 aikana Oulun väestöstä 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työvoimapalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Vain 3 % väestöstä ei […]


Koronaepidemia on kohdellut eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Epidemia on vaikuttanut vauvaperheiden arkeen, ja erityisesti esikoisen saaneiden vanhempien arkeen, jota monet kuvaavat yksinäiseksi. Yhteiskunnan tarjoaman tuen merkitys korostuu varsinkin esikoisvauvaperheissä.


Kuntoutus tulee nähdä selkeänä keinona ikääntyneiden kotona asumisen politiikassa. Kela järjestää kuntoutusta yli 68-vuotiaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseksi, mutta hakijoiden määrissä on kuitenkin väestöryhmittäisiä ja alueellisia eroja.


Kelan tuore tutkimus osoittaa, että kaikilla avosairaanhoidon sektoreilla pienelle suurkäyttäjien joukolle kertyy merkittävä osa kaikista palvelukäynneistä. Tällainen suurkäyttäjyys myös ennustaa pitkiä sairauspoissaoloja seuraavina vuosina. Suurkäyttäjyys kertoo ilmiönä haavoittuvasta asiakasryhmästä, mutta on samalla haaste hoitokapasiteetin ja julkisten menojen näkökulmasta.


Mitä etäjohtaminen on? Onko kyse kevytjohtamisesta vai perinteisen johtamisen teknologia-avusteisuudesta? Kirjoituksessa selvitetään uusimpien tutkimusten perusteella, millaisia haasteita etäjohtamisessa on havaittu. Tavoitteena on myös kartoittaa tutkimuskirjallisuuden perusteella, mitä menestyksekkääseen etäjohtamiseen sisältyy.


150–200 euroa 1 korkeampi kotihoidon tuki pidentää kotihoitojaksoja keskimäärin 2–5 kuukautta, mutta tuen korotuksen tai leikkauksen vaikutus riippuu lapsen syntymää edeltävästä äidin työmarkkina-asemasta. Korkeampi kotihoidon tuki yhdistettynä äidin heikkoon työmarkkina-asemaan pidentää hoitojaksoja. Tutkimuksen oppeja voidaan soveltaa perhevapaauudistuksessa.


Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina. Vuonna 2020 sairauspoissaolot kuitenkin kääntyivät laskuun, ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Sairausryhmien välillä on kuitenkin eroja. Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien kasvu jatkui edelleen.


Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilussa asiakas voi tutustua oppilaitoksessa häntä kiinnostavan koulutusalan opintoihin. Palvelu on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjoituksessa kuvataan, miten koulutuskokeilujaksot ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa ja millaisia niiden hyödyt ovat olleet.


Koronaepidemiasta huolimatta Kelan kuntoutuspalvelujen saajamäärät kasvoivat vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutuspalvelujen saaminen kuitenkin väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien joukossa arvioidaankin olevan ns. kuntoutusvelkaa.