Tuore kyselytutkimus selvitti vanhempien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Kotihoidon tuen kannatus on edelleen vankka, ja hyvin harva vanhempi olisi valmis luopumaan siitä kokonaan. Kuitenkin lähes 40 % vastaajista olisi valmis poistamaan kotihoidon tuen, jos vanhempainvapaa ulottuisi siihen saakka, kunnes lapsi on 1,5-vuotias.


Sosiaalipolitiikan ja talouskasvun ”hyvä” kehä on nostanut suomalaisten elintasoa, mutta samalla voimistanut ekologista kriisikierrettä. Miten ylittää aikamme keskeinen paradoksi: hyvinvointivaltiot on kytketty kasvun paradigmaan, joka kuitenkin vaarantaa koko maapallojärjestelmän ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin? Tuoreessa ORSI-tutkimushankkeen julkaisussa hahmotellaan, millainen voisi olla nykyistä kestävämpi hyvinvointivaltion hyvä kehä.


Elämme erilaisten kriisien yhteiskunnassa. Yksilötasolla nuorten masennus ja ahdistushäiriöt mutta myös neuropsykiatriset pulmat kuten ADHD ja autismikirjon häiriöt ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Samalla nykytalous esittäytyy sarjana kriisejä – niin finanssimaailmassa kuin myös ympäristön turmeltumisen näkökulmasta. Ilmastokeskustelun 17-vuotiaan supertähden Greta Thunbergin perheen kirjoittama kirja auttaa hahmottamaan sitä, miten nämä erilaiset nyky-yhteiskuntaa kohtaavat uhat näyttäytyvät tämän […]


Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. 


Alkuvuosi tulee monelle sairaalle kalliiksi, koska kaikki terveydenhuollon maksukatot nollaantuvat samaan aikaan. Lääkekatto täyttyi 3 398 henkilöllä ja matkakatto 930 henkilöllä jo tammikuun 2020 kolmen ensimmäisen viikon aikana. Lääkekatto voi tulla täyteen jo yhdellä lääkeostolla ja matkakatto kuudella hoito- tai kuntoutuskäynnillä eli 12 yhdensuuntaisella matkalla. .


Kelan ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että rintasyövästä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen ja ammattiaseman välinen yhteys on erilainen kuin useimmissa muissa sairausryhmissä: ylemmillä toimihenkilöillä näitä poissaoloja on useammin kuin muissa ryhmissä. Työntekijöillä sairauslomat ovat kuitenkin pidempiä. Rintasyövästä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen ammattiasemien välisiä eroja tutkittiin vuosina 2005–2013.


Silmälääkärissäkäynti maksaa Uudellamaalla huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Hintavertailun kärjessä ovat Kauniainen, Espoo ja Helsinki, joissa silmälääkärissäkäynnistä peritty keskimääräinen maksu vuonna 2018 oli noin 120 euroa. Huomattavasti edullisempaa oli käydä silmälääkärillä Hämeenlinnassa, jossa se maksoi 85 euroa. Vastaavanlaisia alueellisia eroja oli muissakin lääkäri- ja hammaslääkäripalvelujen maksuissa. Nämä tiedot käyvät ilmi Kelan tilastoraportista Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt […]


Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.


Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.


Kelan koordinoima tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa eroperheiden vuoroasumisjärjestelyiden yleisyydestä ja muodoista. Hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisiin asumisjärjestelyihin perheet päätyvät vanhempien eron jälkeen. Tietoa saadaan myös siitä, miten yksinhuoltajien ja eroperheiden arkea voitaisiin tukea nykyistä paremmin.


Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.