Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.


Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?


Mielenterveyden häiriöihin perustuvan sairauspäivärahan saajien määrä lähti uudelleen kasvuun koronaepidemian toisena vuotena 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät jatkoivat kasvuaan. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.


Ammattiluokkien välillä on eroja terveyspalveluiden käytössä. Nämä erot eivät selity sairastavuudella tai taustatekijöillä. Avokäynnit ovat keskivertopalkansaajaa yleisempiä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, laitoshoitojaksot prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Terveyspalveluiden käytössä on eroja myös samaan ammattiluokkaan kuuluvien ammattien välillä.


Kelan etuudet kohdistuvat hyvinvointialueittain tasaisemmin kuin alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kela maksoi etuuksia keskimäärin 2791 euroa asukasta kohti vuonna 2021: eniten Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen ja vähiten Itä- ja Keski-Uudenmaan asukkaille. Kela-etuuksien käyttöä pitää jatkossa tarkastella myös esimerkiksi kunnittain ja kaupunginosittain, jotta ei synny harhaanjohtavaa kuvaa alueellisten erojen vähenemisestä.


Tarkastelimme ensimmäistä kertaa sitä, miten julkisen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakaantuvat tulevien hyvinvointialueiden mukaan. Asukasta kohti laskettuna korvauksia maksetaan eniten alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Kela korvaa osan sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisistä lääkärikäynneistä, reseptilääkkeistä tai matkoista vastaanotolle. 


Nuoret siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Nuoren kuntoutusraha pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että myös kritiikkiä osakseen saanut nuoren kuntoutusraha ei yleensä passivoi, vaan parhaimmillaan motivoi nuoria.


Riittävä toimeentuloturva on jokaisen ihmisen perusoikeus. Mutta miten riittävä tai kohtuullinen toimeentuloturva määritellään, ja saavutetaanko se? Kysyimme perus- ja vähimmäisturvan varassa eläviltä ihmisiltä sitä, miten riittävänä he pitävät saamaansa etuutta tai kuinka yleisesti he kokevat erilaisia taloudellisia vaikeuksia tai huolia. Kolme neljäsosaa asiakkaista oli ainakin joskus huolissaan raha-asioistaan.


Suomessa ja Euroopassa on viime vuosina tuotu julki näkemystä hyvinvointitaloudesta uutena poliittisen päätöksenteon johtotähtenä. Millaisesta hyvinvointitaloudesta silloin puhutaan – ja miten hyvinvointitaloudesta kannattaisi puhua kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi ja kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi?


Kela tarjoaa työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tueksi ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Eri kuntoutuksiin osallistuminen vaihtelee kuitenkin tulojen, ammattiaseman ja koulutuksen mukaan. Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja erityisesti ammattiaseman mukaan. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvat todennäköisemmin korkeasti koulutetut, muutoin koulutuksen mukaiset erot ovat pieniä. Riippumatta Kelan kuntoutuksen lakiperusteesta kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisintä pienituloisilla. Kelan tutkijoiden […]


Suomessa ollaan yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Työtä varten asetettu sosiaaliturvakomitea hahmottelee ehdotuksiaan, joiden tavoitteena on ”ihmisen näkökulmasta” nykyistä selkeämpi järjestelmä. Uudistuksessa pyritään lisäksi mahdollistamaan työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimiemme työtä vailla olevien nuorten kokemusten valossa väitämme, että he kannattavat näitä tavoitteita lämpimästi.


Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Tämä selvisi tutkimuksessamme, jossa selvitettiin kuntoutukseen osallistumisen eroja koulutuksen, ammattiaseman ja tulotason mukaan. Väestöryhmien väliset erot eivät selittyneet yksilön taustatekijöillä ja sairastavuudella.


Kela on hankkinut taksipalvelut kilpailuttamalla vuodesta 2018 lähtien. Samaan aikaan Suomen taksimarkkinat avattiin kilpailulle. Kilpailun lisääntyminen näkyy nyt Kelan alueellisissa kuljetuspalvelujen hankinnoissa, joissa hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Samalla pandemian aiheuttama epävarmuus on lisännyt jatkuvuutta tarjoavien Kela-kyytien houkuttelevuutta taksiyrittäjille.


Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita selvästi muita enemmän. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. 


Yksityisten magneettikuvausten hintatietojen julkaiseminen laski kuvausten hintoja merkittävästi vuoden 2015 lopulla, osoittaa Kelan tutkimus. Yksityisten terveyspalvelujen hintakilpailua voidaan edistää julkaisemalla hintatietoja. Hintojen julkaisu ei kuitenkaan automaattisesti lisää kilpailua, vaan huomiota on kiinnitettävä myös muun muassa hintojen vertailtavuuteen, markkinointiin sekä markkinoiden kilpailutilanteeseen.


Hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvoi lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä kävivät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys mennä hammaslääkäriin havaittiin niillä, joilla ei ollut lainkaan lääkärikäyntejä. Tulokset perustuvat rekisteritutkimukseemme Oulussa vuonna 2017–2018 asuneista henkilöistä.


Avosairaanhoidon palveluita järjestetään pääosin kolmella sektorilla: julkisella sektorilla, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Jo ennalta tiedetään, että työikäisten eri väestöryhmät käyttävät näitä palveluita eri tavoin. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa, eri työmarkkina-asemissa olevista työikäisistä lähes yhtä suuri osuus käyttää avosairaanhoidon palveluita.