Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.


Kelan koordinoima tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa eroperheiden vuoroasumisjärjestelyiden yleisyydestä ja muodoista. Hankkeessa selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisiin asumisjärjestelyihin perheet päätyvät vanhempien eron jälkeen. Tietoa saadaan myös siitä, miten yksinhuoltajien ja eroperheiden arkea voitaisiin tukea nykyistä paremmin.


Lääkekaton jaksottaminen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Sairausvakuutuksen kustannukset kuitenkin kasvaisivat. Jos käytettävissä ei ole lisärahoitusta, on riskinä, että kustannukset katettaisiin korottamalla omavastuita. Se lisäisi eriarvoisuutta potilaiden välillä, sillä osa potilaista ei voi keskittää ostojaan kattokausien mukaan.


Vuonna 2018 Kelan perustoimeentulotuen kokonaiskustannuksista noin 5 % (37 miljoonaa euroa) kohdistui apteekeista maksusitoumuksella tehtyihin ostoihin. Kaksi kolmasosaa näistä kustannuksista aiheutui sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden omavastuista. Jäljelle jäävästä kolmanneksesta yli 95 % aiheutui ei-korvattujen, myyntiluvallisten lääkkeiden kustannuksista.


Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin vuoden 2017 alussa säästötoimena. Simuloinnin perusteella muutoksen säästövaikutus oli 21 miljoonaa euroa. Säästöt kohdistuivat etenkin uusimpiin lääkevaihtoehtoihin. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, oliko säästötoimilla vaikutuksia diabeteksen hoitotuloksiin tai hoidon kokonaiskustannuksiin.


Vain hyvin harva työkyvyttömyyseläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen saaneista on seuraavina vuosina ansiotyössä. Silloinkin ansiotyöjaksot ovat katkonaisia. Sen sijaan työttömyyskaudet ovat tyypillisiä hylätyn eläkehakemuksen jälkeen. Riippumatta siitä, myönnetäänkö vai hylätäänkö eläke, yhteiskunta useimmiten menettää eläkettä hakeneiden työpanoksen.


Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen laki muuttui vuoden 2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutusetuuden myöntökriteereitä ja lisäsi ammatillista harkintaa ratkaisutyössä. Kuntoutuksen tarpeen arviossa otetaan nyt kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Yksilöllisten tilanteiden huomiointi edellyttää kuitenkin riittäviä tietoja asiakkaasta.


Tuore Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimus näyttää, että heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ja työntekijäasema lisäävät todennäköisyyttä työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen, mutta myös hakemuksen hylkäämiseen. Tässä mielessä matalampi sosioekonominen asema asettaa hakijat epäedulliseen asemaan työkyvyttömyyseläkeprosessissa.