Syöpälääkkeiden kehitys on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa, mutta usein uudet lääkkeet myös maksavat paljon. Samaan aikaan tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on monesti epävarmaa. Onko nykyinen lääkekehityksen suunta, jossa uudet lääkkeet hyväksytään käyttöön joskus vähäiselläkin näytöllä, oikea? Tulevaisuuden haaste on erityisesti se, miten yhteiskunta kohdentaa rajalliset resurssit vaikuttaviin hoitoihin.


Useat hyvin kalliit lääkkeet ovat siirtymässä viitehintajärjestelmään. Yksi niistä on syöpälääke lenalidomidi, joka on ollut Suomessa kymmenen lääkekorvausmenoiltaan suurimman lääkkeen joukossa. Viitehintajärjestelmässä sillä olisi potentiaalia jopa 40 miljoonan vuosittaisille säästöille, mutta toteutuvatko säästöt?


Maakunnat voivat tulevaisuudessa rahoittaa avohoidon lääkekorvausmenoja. Lääkkeiden kustannukset ja sairausvakuutuskorvausten määrät kuitenkin eroavat maakuntien välillä. Maakuntien tai tulevaisuuden hyvinvointialueiden rahoitusvastuun laajentaminen edellyttää tiedolla johtamista ja tiedon laaja-alaista hyödyntämistä.