Kelan asiantuntijoilla on keskeinen rooli työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä

Julkaistu 15.9.2023Päivitetty 15.9.2023

Kela oli mukana Työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisessa asiakasyhteistyössä, jolla tuettiin työttömien työkykyä. Kelan asiantuntijoiden rooli näyttäytyi keskeisenä osana asiakasyhteistyötä. Monialaisessa asiakasyhteistyössä työkyvyn tuen prosessit sujuvoituivat ja asiakkaat saivat tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikea-aikaisesti.

Kela osallistui työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyöhön Työkykyohjelman kokeilukumppanina kahden vuoden ajan (2021–2022) Kela sote-keskuksissa -projektilla.

Työkykyohjelman kokeiluhankkeissa luotiin asiakasvastaavamalli ja monialainen työkyvyn tuen verkosto. Tavoitteina oli työttömien työkyvyn tuen tarpeen aktiivinen tunnistaminen, palvelutarpeen arviointi, yksilöllisen asiakasohjauksen antaminen sekä tarvittavien palvelujen saannin varmistaminen. Kelan projektityöntekijät toimivat 17 kokeiluhankkeen työkyvyn tuen verkostossa Kelan asiakasprosessin asiakasvastaavina.

Tutkimme Kelan toiminnan merkitystä työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä erillisessä tutkimusprojektissa. Tarkastelimme Kelan projektityöntekijöiden ja työkyvyn tuen verkostojen ammattilaisten asiakasyhteistyötä haastattelu-, kysely- ja rekisteriaineistojen vuoropuheluna. Tutkimusaineisto koostui projektityöntekijöiden haastatteluista, työkyvyn tuen verkostojen ammattilaisille tehdystä tutkimuskyselystä ja työkyvyn tuen asiakkaiden rekisteritiedoista Kelassa.

Kela näyttäytyy tutkimuksen perusteella keskeisenä toimijana osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä. Tässä blogikirjoituksessa kuvaamme tiiviisti, millainen Kelan rooli on työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä.

Yhteinen asiakastieto parantaa työkyvyn tuen prosessia

Sosiaali- ja terveyspalveluiden, työvoimapalveluiden ja Kelan asiakastiedot ovat lähtökohtaisesti vain jokaisen toimijan omassa käytössä. Asiakastieto ei liiku toimijoiden välillä. Yhden organisaation ammattilaiset eivät siis tiedä, mitä palveluja tai hoitoa asiakas saa muiden organisaatioiden asiakkaana, mikä johtaa muun muassa palvelujen päällekkäisyyteen. Kokeiluhankkeiden asiakkailla oli mahdollisuus antaa lupa omien asiakastietojensa yhteiseen hyödyntämiseen toimijoiden välillä.

Kelan asiakastiedot auttavat tutkimuksemme perusteella ajantasaiseen asiakastietoon perustuvan alkukartoituksen tekemistä asiakkaan tilanteesta ja jouduttavat työkyvyn tuen prosessia. Kelan asiakastietojen yhteinen hyödyntäminen parantaa niin ammattilaisten kuin asiakkaiden ymmärrystä asiakkaan aiempien päätösten syistä sekä asiakkaan tilanteessa tarvittavista toimista. Kun kaikki toimijat hahmottavat yhteisesti asiakkaan tilanteen, voidaan asiakkaalle luoda oikea-aikaisesti toisiaan seuraavien toimenpiteiden tarkoituksenmukainen palvelupolku.

Kelan asiakastiedot auttavat organisaatioita käyttämään resurssejaan tarkoituksenmukaisesti. Yhteiseen asiakastietoon perustuvalla palvelupolulla vältytään tarjoamasta päällekkäisiä palveluita ja ohjaamasta asiakasta epätarkoituksenmukaisiin palveluihin. Kelasta voi esimerkiksi löytyä asiakkaan työkyvyn tuen prosessissa tarvittava lääkärinlausunto. Kun samaa lausuntoa voidaan hyödyntää eri organisaatioissa, vältetään tarpeeton lääkärikäynti.

Kelan asiantuntijoiden ammattitaito on tärkeä osa monialaista asiakasyhteistyötä

Kelan asiantuntijoiden ammattitaito on tutkimuksen valossa tärkeä tekijä työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä tehtävän asiakassuunnitelman luomisessa. Kelan työkyky- ja perusturvaetuuksiin liittyvä erityisammattitaito auttaa ohjaamaan asiakkaan oikea-aikaiseen kuntoutuspalveluun ja oikean työkykyetuuden saajaksi sekä edesauttaa asiakkaiden toimeentulon tukemista.

Monialaisessa yhteistyössä tehty asiakassuunnitelma auttaa tarjoamaan työkyvyn tuen toimenpiteitä oikeaan aikaan. Palvelupolun alussa ei esimerkiksi useinkaan ole tarkoituksenmukaista tarjota asiakkaalle kuntoutusta. Asiakkaan palvelupolku voidaan räätälöidä asiakkaan tilanteeseen sopivaksi, esimerkiksi niin, että Kelan järjestämä kuntoutus alkaa työvoimapalvelun järjestämän kuntouttavan työtoiminnan jälkeen.

Työttömien työkyvyn tuen asiakkaiden toimeentulo koostuu usein Kelan etuuksista. Pienituloiset asiakkaat tapaavat kuitenkin välttää muutoksia etuustilanteessaan, ettei toimeentuloon tulisi katkoksia. Kelan osallistuminen asiakasyhteistyöhön auttaa ohjaamaan asiakkaat oikealle etuudelle oikeaan aikaan. Kelan työntekijä auttaa esimerkiksi ymmärtämään sairauspäivärahan tärkeyttä asiakkaan työkykyprosessissa, ja voi sovittaa vaihdon etuudelta toiselle niin, että asiakkaan toimeentulo ei vaarannu.

Kuvio: työkyvyn tuen ammattilaisten arvio Kelan osallistumisen hyödyistä prosessin eri osa-alueisiin. Kuvasta näkee, että ammattilaisten mukaan Kelan osallistuminen työkyvyn tuen asiakasyhteistyöhön on hyödyksi.

Yli neljännes asiakkaista sai myönteisen kuntoutuspäätöksen vuoden kuluessa

Työttömien työkykyprosessi ei toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla. Siksi työttömillä on sekä kuntoutuspalveluiden että etuuksien alikäyttöä eli he saavat niitä vähemmän kuin heillä olisi tarvetta. Työkyvyn tuen tarpeessa olevista työttömistä merkittävä osa ole tarkoituksenmukaisella perusturvaetuudella tai on ilman perusturvaetuutta laisinkaan. (Kerätär & Karjalainen 2010; Rinne & Blomgren 2022; STM 2017; TEM 2011).

Tarkastelimme tutkimuksessa niiden Kelan ja kokeiluhankkeiden asiakasyhteistyöhön ohjautuneiden asiakkaiden etuuspäätöksiä, joiden kohdalla asiakasyhteistyön alkamisesta oli kulunut vuosi (N = 326).

Tutkimusotoksen asiakkaista yli neljännes sai Kelalta myönteisen kuntoutuspäätöksen asiakasyhteistyön alkamista seuraavan vuoden aikana. Alla olevassa kuvassa esitetään vähintään yhden myöntävän Kelan kuntoutuspäätöksen saaneiden osuus kahden vuoden ajanjaksolla. Vuoden kuluessa asiakasyhteistyön alkamisesta myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osuus nousi asiakasyhteistyön alkamista edeltävän vuoden yhdeksästä prosentista yli 30 prosenttiin tutkimusotoksen asiakkaista.

Kuvio: myönteisen kuntoutuspäätöksen Kelasta saaneiden kumulatiivinen osuus (%) vuoden aikana ennen työkyvyn tuen asiakasyhteistyön alkamista ja vuoden aikana asiakasyhteistyön alkamisen jälkeen. Kuvasta näkee, että työkyvyn tuen asiakasyhteistyö kasvatti merkittävästi myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osuutta.

Moni asiakas siirtyi työttömyysturvalle, sairauspäivärahalle tai kuntoutusrahalle

Niistä asiakkaista, jotka olivat työttömyysturvalla kolmen kuukauden aikana ennen interventiota, lähes neljännes oli vuoden kuluessa asiakasyhteistyön alkamisen jälkeen siirtynyt sairauspäivärahalle tai kuntoutusrahalle.

Viidennes tutkimusaineiston asiakkaista ei saanut kolmen kuukauden aikana ennen asiakasyhteistyön alkamista mitään tutkimuksessa tarkastelluista perusturvaetuuksista. Asiakasyhteistyön alkamisen jälkeen yli puolet näistä asiakkaista oli vuoden kuluessa siirtynyt työttömyysturvan, sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan piiriin.

Tarkastelimme tutkimusotoksen asiakkaiden siirtymiä työttömyysturvan, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan välillä interventiota edeltävän etuustilanteen lähihistorian (3 kuukautta) ja intervention alkamista seuraavan vuoden ajanjaksoilla asetelmassa, jossa asiakkaalla oli vain yksi etuusstatus kummallakin tarkasteluajanjaksolla.

Kuvio: työkyvyn tuen asiakasyhteistyön asiakkaiden saamat etuudet 3 kuukauden aikana ennen asiakasyhteistyötä ja vuoden aikana asiakasyhteistyön alkamisen jälkeen sekä siirtymät etuuksien välillä. Kuvasta näkee, että moni asiakas siirtyi asiakasyhteistyön aikana eri etuudelle kuin millä oli aloittanut.

Kelan asiantuntijoiden on tärkeää osallistua asiakasyhteistyöhön

Kela on tutkimuksen perusteella keskeinen toimija osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä. Kelan asiantuntijoiden osallistuminen monialaiseen työkyvyn tuen asiakastyöhön parantaa tutkimuksen perusteella työkyvyn tuen prosessia niin asiakkaan kuin organisaatioiden näkökulmasta.

Jonain päivänä Kelan ja sote-toimijoiden asiakastiedot voivat olla yhteisissä tietojärjestelmissä, ja Kelan etuuksia ja palveluita koskeva koulutus vahvemmin sisällytettynä sote-alan koulutusohjelmiin. Siihen asti Kelan työkyvyn tuen asiantuntijoiden on tärkeää osallistua työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyöhön.

Lähteet

Hujala, A., & Lammintakanen, J. (2018). Paljon palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön: Onnistu sote-integraatiossa -tutkimushankkeen raportti. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, R., Karttunen, A., & Lammintakanen, J. (2019). Sote-am-mattilaisten monialainen yhteistyö: Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle, Yhteiskuntapoli-tiikka, 84(5–6), 592–600.

Kerätär, R., & Karjalainen, V. (2010). Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suomen Lääkärilehti 45, 3683–3690.

Rinne, H., & Blomgren, J. (2022). Kuntoutukseen osallistumisen sosioekonomiset erot: Rekisteritutkimus oululaisista vuonna 2018. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 59(1), 16–33.

STM. (2017). Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 41.

TEM. (2011). Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 10.

Kirjoittajat

Pekko Iso-Koivisto
tutkija, Kela
pekko.iso-koivisto@kela.fi

Sari Miettinen
ryhmäpäällikkö, Kela
sari.miettinen@kela.fi
X: @SariMiettinen

Lisätietoa

Iso-Koivisto P., Miettinen S. (2023). Kela työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyöverkostossa. Tutkimus Kelan ja työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisesta työkyvyn tuen asiakasyhteistyöstä. Kelan työpapereita 180.