Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.


Eri maiden eläketurvan tasoa ei voi verrata yhdellä mittarilla.   Kelan tutkimuksen Kansaneläke 80 vuotta -seminaarissa (24.5. 2017) pohdiskelin Suomen kansaneläkkeen nykytilaa teemalla ”Kansaneläke on kattava, mutta onko se myöskin riittävä?” Vastaus oli mielestäni ilmeinen: kansaneläke ei ole riittävä. Jos kansaneläke olisi riittävä, niin vuonna 2011 voimaan tullutta takuueläkettä ei olisi tarvittu. Sain runsaasti palautetta esityksestäni, […]


Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on hankaloittanut tilannetta niillä, joilla on tuen saamiseksi liian suuret tulot mutta vaikeuksia selvitä korkeista terveydenhoitomenoistaan.   Jo aivan perustoimeentulotuen Kela-siirron alkumetreillä sosionomi Saana Hakola nosti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esiin huolen siitä, miten Kela huomioi pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten terveydenhuoltokulut. Ennen siirtoa monissa kunnissa myönnettiin maksusitoumuksia terveydenhuollon kuluihin, vaikka asiakkailla ei ollut laskennallista […]


Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua.   Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]


Kysyimme Kelan työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä asiakasryhmät ovat hyötyneet toimeentulotuen Kela-siirrosta ja keiden tilanne on puolestaan heikentynyt. Molempien ryhmien kirjo on suuri.   Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta on kulunut muutama kuukausi. Kevään aikana on käynyt selväksi, että uudistuksen alkuvaiheen toteutus on kangerrellut pahoin. Keskeiseksi syyksi on nähty se, että sekä asiakkaiden palvelutarpeet että etuuden käsittelyyn tarvittava aika […]


Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan.   Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen ja siitä johtuvaan julkisten menojen sopeutuspaineeseen. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat […]


Toimeentulotuen pitää olla osa laajempaa auttamisjärjestelmää. Vastaisuudessa Kelalla on suuri vastuu järjestelmän kehittämisessä.   Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hallinnoitavaksi ensi vuoden tammikuun alussa. Tähän toimeentulotuen Kela-siirtoon liittyy erilaisia odotuksia, sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä. Suurimmat pelot liittyvät sosiaalityön palveluiden saatavuuteen jatkossa ja siihen, miten asiakkaat pystytään ohjaamaan Kelasta kuntiin, jos ja kun ilmenee tarvetta sosiaalipalveluille toimeentulon […]


Eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemällä päätöksellä perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle. Uudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä myöntämisperusteita. Tiistaina 19.4.2016 julkaistiin Sosiaalibarometri 2016. Tämä SOSTE:n erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta perustuu kyselyyn, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon johtajille, sosiaalityöntekijöille sekä Kelan […]


Määritelmällisesti perustulo on etuus, joka maksetaan säännöllisin väliajoin kaikille yhteiskunnan jäsenille henkilökohtaisesti ilman ehtoja ja tarveharkintaa (BIEN). Yleensä kuitenkin ajatellaan, että kriteerinä olisi myös täysi-ikäisyys, vaikka alaikäisetkin sisällyttäviä malleja on esitetty. Joissain malleissa nuorille haluttaisiin maksaa etuutta vähemmän kuin muille ryhmille. Yksi perustulokokeilun koeasetelmaan liittyvistä keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä ryhmiä kokeiluun halutaan mukaan. Tulosten yleistettävyyden […]


Kuukausi sitten kirjoitimme tutkimusblogissa kollegani Elina Aholan kanssa toimeentulotuen muutoksesta. Kirjoitus liittyi viimeisimmässä Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa (ks. Julkari) esitettyihin laskelmiin. Keskityimme raportin tulokseen, että laskennallinen toimeentulotuki oli kasvanut viime hallituskaudella useimmissa elämäntilanteissa, ja että perusturvakotitaloudet olivat oikeutettuja toimeentulotukeen lähes jokaisessa elämäntilanteessa. Otsikossa kuvasimme toimeentulotuen roolin muutosta ”väliaikaisesta vähimmäisturvasta asumistukien täydentäjäksi”. Meidän tarkastelumme kuitenkin perustui vain viime […]


Vuonna 2010 eduskunta sääti, että perusturvan riittävyyttä tulee arvioida neljän vuoden välein. Tänään julkaistiin sarjassaan toinen Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Raportin kirjoittajana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koolle kutsuma työryhmä, johon myös allekirjoittaneet kuuluivat. Olimme mukana muun muassa tekemässä raportin esimerkkilaskelmia sekä analysoimassa eri etuuksien päällekkäisyyttä.


Yli puolet suomalaisista pitää sosiaalitukia passivoivina. Ratkaisuna pulmaan on sosiaalitukien muuttaminen vastikkeellisiksi. Tämä oli yksi Ylen uutisten pääviestejä tiistaina 7.1. Ylen sivuilta käy ilmi, että mielipidekyselyn lause, johon vastaajien oli otettava kantaa, oli tarkasti ottaen seuraava. ”Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.” En nyt pohdi tätä johdattelevalta vaikuttavaa kysymystä, vaan […]


Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Se, mitä tämä kaikki tarkoittaa, ei kuitenkaan ole selvää.  Perustuslain tulkinta jää tavallisen lainsäädännön määriteltäväksi ja toimeenpanevien tahojen ratkaistavaksi. Suomen lainsäädäntö ei ole kovin yksiselitteinen sen suhteen, mitä perusturva on ja mikä turvan tason tulisi olla. Suomen Akatemian rahoittamassa […]


  • 1
  • 2