Perheenjäsenten määrä vaikuttaa moneen sosiaalietuuteen. Vaikutus kuitenkin vaihtelee etuudesta toiseen. Kertoimia olisikin syytä yhtenäistää ja perustella tarkemmin, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ryhdytään valmistelemaan. Sosiaaliturvan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on ollut viime vuosien kestopuheenaihe. Se on ollut monien aikaisempien työryhmien agendalla, ja se on nyt käynnissä olevan eriarvoisuustyöryhmän keskeinen tehtävä. Tahtotilasta huolimatta sosiaaliturva ei ole vuosien saatossa […]
Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa. Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä. Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat […]
Onko niin, että maailmanmenon globalisoituessa ihmiset liikkuvat yli rajojen, mutta sosiaaliturva ja sen sääntely noudattelee edelleen vain valtioiden rajoja? Ajatus puhtaasti kansallisesta sosiaaliturvasta on myytti. Sosiaaliturva perustuu pitkälti valtioiden omaan sääntelyyn, ja siten sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen noudattaa valtioiden rajoja. Tämä on peruslähtökohta, mutta ei koko totuus, kuten Kelan tutkimuksen juuri julkaistu teemakirja Sosiaaliturvan rajoilla – […]
Työvoimapoliittiseen palveluun osallistuminen ei näytä lisäävän työttömien uskoa uuden työn löytymiseen. Palveluiden vaikuttavuutta heikentävät etenkin työttömien terveysongelmat. Suunnitellut uudistukset eivät tuo niihin ratkaisua. Suomen työttömyysturvaan suunnitellaan uudistusta, jonka jälkeen työttömien työnhakijoiden tulisi säilyttääkseen oikeutensa työttömyysturvaan lähettää 12 työhakemusta kolmen kuukauden aikana. Uudistuksen myötä työn tarjonnan odotetaan lisääntyvän, kun työttömät aktivoituvat hakemaan työtä ja edistämään […]
Kysyimme Kelan työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä asiakasryhmät ovat hyötyneet toimeentulotuen Kela-siirrosta ja keiden tilanne on puolestaan heikentynyt. Molempien ryhmien kirjo on suuri. Perustoimeentulotuen Kela-siirrosta on kulunut muutama kuukausi. Kevään aikana on käynyt selväksi, että uudistuksen alkuvaiheen toteutus on kangerrellut pahoin. Keskeiseksi syyksi on nähty se, että sekä asiakkaiden palvelutarpeet että etuuden käsittelyyn tarvittava aika […]
Kysyimme pienten lasten äitien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui 6+6+6-malli, jossa yksi vanhempainvapaajakso on varattu äidille, yksi isälle ja yksi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu kevään aikana vilkkaasti. Nykyisen järjestelmän ongelmiksi on nostettu muun muassa kotihoidontukijärjestelmän ylläpitämät äitien pitkät poissaolot työelämästä, hoivan ja perhevapaista johtuvien työurakatkosten kohdentuminen pääosin naisille, heikot […]
Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti. Tässä kirjoituksessa […]
Yhteiskuntatieteiden kehittyminen vie kohti avoimempaa yhteiskuntaa. Ulospäin näyttää usein, että päätöksiä tehdään mutu-tuntumalta. Todellisuudessa lainsäädäntöä kuitenkin valmistellaan pitkään, ja lakiesityksistä tehdään vaikutusarviot. Jatkossa laskentamallit, käytännöt ja päätöksenteko yhteiskunnassa etenevät avoimempaan suuntaan.
The significance of the maternity package for public health, including health promotion and the reduction of infant mortality, has generated much interest internationally. After the enactment of the Maternity Grants Act in 1937, the first maternity grants were provided in the following year. They were initially intended for indigent mothers, and did not become […]
Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan. Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen ja siitä johtuvaan julkisten menojen sopeutuspaineeseen. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat […]
Dementialääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan kyseisten lääkkeiden hinnat ovat halventuneet merkittävästi. Toistaiseksi dementian aiheuttama työkyvyttömyys on vähäistä. Muistisairauksiksi määritellään tilat, jotka heikentävät muistin eri osien toimintaa ja tiedon käsittelyä, kuten kielellisiä toimintoja, ajattelu- ja käsityskykyä, asioiden ja ympäristön hahmottamista sekä toimintakykyä. Suurimmalle osalle muistisairauksista on ominaista, että ne etenevät vuosien […]
Omaishoitoperheen arkeen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Omaishoitoa ja epävirallisen avun antamista arvostavat niin kansalaiset kuin päätöksentekijätkin. Euromääräisesti epävirallisen avun arvo on suorastaan päätä huimaava – jopa 2 miljardia euroa vuosittain. Tunnustetaanko omaishoito siten kuin pitäisi? Tekevätkö kunnat asiakasmyönteisiä lain tulkintoja, vai ohjaako rahakirstun vartiointi toimintaa liikaa? Virallisen omaishoidon suosio on kasvanut hitaasti mutta varmasti. […]
Suomalaiset harkitsevat eläkkeelle siirtymisen varhentamista ja lykkäystä laajasti. Varhentaminen kuitenkin pienentää eläkettä, lykkääminen taas korottaa sitä. Tunnetaanko tämä vaikutus ja kannustaako se lykkäämään eläkkeelle siirtymistä? Vuoden 2017 eläkeuudistus toi mukanaan uuden eläkelajin, osittaisen vanhuuseläkkeen. Siinä eläkkeestä voi ottaa osan jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläkkeen nostaminen varhennettuna kuitenkin pienentää eläkettä pysyvästi. Osittainen vanhuuseläke, kuten vanhuuseläke […]
Ajatus, että asumistuet nostavat vuokratasoa, elää julkisessa keskustelussa sitkeästi. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Asumistukimenojen kasvusta puhutaan nyt paljon. Kelan eri asumistukien piirissä oli joulukuussa 2016 noin 860 000 henkilöä, ja yhteenlasketut menot ovat kasvaneet noin 1,9 miljardiin euroon. Etenkin yleisen asumistuen menojen kasvu aiheuttaa huolta (kuvio 1). Kuvio 1. Asumistukimenot 2013–2016 kuukausittain, […]
Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo. Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan […]
Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan nopeuttaa ja yhtenäistää sen tilastointia. Kertyvä tieto on välttämätöntä, jotta järjestelmää voidaan kehittää vastaamaan todellisia tarpeita. Ensimmäiset tilastot ovat nyt saatavilla. Perustoimeentulotukiasioissa on ollut helmikuun aikana yli 5 000 toimistoasiointia ja noin 10 000 puhelinsoittoa päivittäin. Vain osaan puheluista pystytään vastaamaan. Siirrossa syntyneet ruuhkat ovatkin hankaloittaneet asiointia ja viivästyttäneet päätöksiä. Myös […]
Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia. Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]
Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa ideat elävät sykleissä. Joskus syklit ovat pidempiä, joskus lyhempiä. Hyvinvointijärjestelmien rakennusvaiheessa toisen maailman sodan jälkeen politiikassa oli vahva tasa-arvoisuuden eetos. Yhteiskuntaa haluttiin rakentaa tasa-arvoiseksi.
Kikyssä sovitut sairausvakuutusmaksujen muutokset hyödyttävät eniten suurituloisia. Pienituloiset häviävät. Tammi- ja helmikuussa palkkatyötä tekevät silmäilevät, mitä muutoksia palkkalaskelmassa ja verokortissa on tapahtunut. Monet muutokset liittyvät nyt työmarkkinajärjestöjen viime vuonna solmimaan kilpailukykysopimukseen ja sitä seuranneisiin hallituksen veroratkaisuihin. Palkasta perittävät sosiaaliturvamaksut ovat nousseet, ja samalla tuloverotuksessa on tapahtunut muutoksia. Yksi varsin suuri muutos liittyy sairausvakuutusmaksuihin ja […]
Kun kuntoutetaan työhyvinvointia, on työkyvyn ylläpitämisessä jo kertaalleen epäonnistuttu. Kuka on työhyvinvoinnista päävastuussa? Kelalla ja työeläkelaitoksilla on tärkeä rooli suomalaisten työurien pidentämisessä. Sairausvakuutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillinen kuntoutus tukee tarvittaessa työkykyä. Ammatilliset kuntoutusjaksot voivat sisältää monenlaista ja monipuolista tukea. Siten niillä on potentiaalia helpottaa kuntoutujien työhön pääsemistä sekä monenlaisten työkykyongelmien jälkeen työhön palaamista. […]
