Ne 16–19-vuotiaat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa, käyttävät muita sosiaaliturvaetuuksia ja sote-palveluita merkittävästi yleisemmin kuin muut saman ikäiset nuoret. Etuus kohdistuu siis niille, joille se on tarkoitettukin. Kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimuksemme tuotti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaista tietoa nuoren kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käytöstä.
Ammattiryhmien välillä on eroja avosairaanhoidon käyntimäärissä eri sektoreiden välillä. Kaikissa ammattiryhmissä eniten käyntejä oli työterveyshuollossa. Niiden osuus kaikista käyntipäivistä kuitenkin vaihtelee ammattiryhmien välillä. Työterveyshuollon käyntejä oli vähän maa- ja metsätalouden työntekijöillä. Käynnit julkisella sektorilla olivat yleisimpiä erikoistumattomilla työntekijöillä ja harvinaisimpia johtajilla, yksityisellä sektorilla päinvastoin.
Osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta yleistynyt. Tutkimuksemme mukaan enimmäismäärän osasairauspäivärahapäiviä käyttäneistä valtaosa jatkaa työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia. Kuitenkin noin neljännes siirtyy osasairauspäivärahakauden jälkeen vuoden kuluessa osakuntoutustuelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Motivaatio on yksi tärkeimmistä tekijöistä yksilön kuntoutumisessa. Miten tämä näkyy kuntoutuksen käytännöissä, ja miten asiakkaiden motivaatiota voidaan tukea?
Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla olevat terveysongelmat näkyvät tiheänä avosairaanhoidon ja vuodeosastohoidon käyttönä sairauspäivärahakauden aikana. Työhön heikommin kiinnittyvät henkilöt käyttävät puolestaan sairauspäivärahakauden alettua eniten kuntoutusrahan tukemaa kuntoutusta.
Kela uudisti vuonna 2018 vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamallin. Tuoreen tutkimuksemme mukaan uudistus hidasti merkittävästi hintojen nousutahtia.
Toivo on ammatillisessa kuntoutuksessa merkityksellistä. Miten toiveikkuutta voidaan synnyttää ja vahvistaa kuntoutuksen aikana?
Kela tarjoaa työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn tueksi ammatillista kuntoutusta, vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa. Eri kuntoutuksiin osallistuminen vaihtelee kuitenkin tulojen, ammattiaseman ja koulutuksen mukaan. Kuntoutukseen osallistumisessa on eroja erityisesti ammattiaseman mukaan. Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvat todennäköisemmin korkeasti koulutetut, muutoin koulutuksen mukaiset erot ovat pieniä. Riippumatta Kelan kuntoutuksen lakiperusteesta kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisintä pienituloisilla. Kelan tutkijoiden […]
Mitä etäjohtaminen on? Onko kyse kevytjohtamisesta vai perinteisen johtamisen teknologia-avusteisuudesta? Kirjoituksessa selvitetään uusimpien tutkimusten perusteella, millaisia haasteita etäjohtamisessa on havaittu. Tavoitteena on myös kartoittaa tutkimuskirjallisuuden perusteella, mitä menestyksekkääseen etäjohtamiseen sisältyy.
Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy vuosittain tuhansilla suomalaisilla. Tuore tutkimus osoittaa, että enimmäisajan täyttyminen ennakoi valtaosalla vähintään osittaista työkyvyn menettämistä vuosien ajaksi. Tästä kertovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja uusien sairauspäivärahakausien yleisyys. Samoin työttömyyskausien yleisyys ja ansiotyön harvinaisuus enimmäisajan täyttymisen jälkeen kertovat, että täyden työkyvyn palautuminen on harvinaista.
Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän kasvu on toistaiseksi pysähtynyt. Poikkeuksellinen vuosi haastaa trendien tulkintaa.
Suomessa on joukko työttömiä, joiden työkyky ei riitä työllistymiseen. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea on työnsä alkuvaiheissa kiinnittänyt huomiota heidän tilanteeseensa. Mutta keitä nämä työttömät oikeastaan ovat? Ryhmän määrittely vaikuttaa myös ratkaisuehdotuksiin. Sosiaaliturvauudistuksessa pitäisi yksittäisten asiakasryhmien tilanteen lisäksi nähdä kokonaiskuva.
Korvattujen sairauspoissaolojen kestot ja päivärahojen keskimääräinen korvaustaso vaihtelevat alueittain. Siten sairauspäivärahakorvausten kustannuksissa on suuria alue-eroja. Maakunnittain tarkasteltuna sairauspäivärahakausien kustannukset olivat henkilöä kohden vuonna 2019 pienimmät Uudellamaalla ja suurimmat pohjoisemmassa Suomessa.
Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisyydessä on selviä eroja maakuntien välillä. Tuoreen tutkimuksen perusteella erot selittyvät sillä, kuinka suuri osa väestöstä hakee työkyvyttömyyseläkettä. Hylkäävien päätösten osuudessa ei sen sijaan ole maakunnittaisia eroja. Pohjois-Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen on yleisintä, vaikka maakuntien väestönrakenteiden eroja otetaan vertailussa huomioon.
Sairauspäivärahan saajien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019 ja ylitti 300 000 henkilöä. Kasvu johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavat päivärahakaudet ovat yleistyneet viime vuosina jyrkästi etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.
Kelan ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että rintasyövästä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen ja ammattiaseman välinen yhteys on erilainen kuin useimmissa muissa sairausryhmissä: ylemmillä toimihenkilöillä näitä poissaoloja on useammin kuin muissa ryhmissä. Työntekijöillä sairauslomat ovat kuitenkin pidempiä. Rintasyövästä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen ammattiasemien välisiä eroja tutkittiin vuosina 2005–2013.
Kuntoutus tulee ymmärtää saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuutta, kun tavoitellaan työmarkkinaosallisuuden kasvattamista. Saumattomuuden tavoittelussa on tärkeää avata, millaiseen integraatioon pyritään ja millä keinoin.
Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.
Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin sairauspäivärahan peruste. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yli kolme neljäsosaa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat tules-kuntoutuksen vahvuus. Kuntoutuksen tulisi kuitenkin nivoutua nykyistä tehokkaammin työhön ja työkyvyn vahvistamiseen.
- 1
- 2
